Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mukaan hallituksen on työllisyystavoitteen saavuttamiseksi korjattava yritysverouudistusta. Päähallituspuolue vaatii osinkoverotuksen loiventamista ja varallisuusveron poistamista.
Kalli painottaa, että tuloverotuksen kevennyksistä on päätettävä syksyllä irrallaan työmarkkinaratkaisusta.
Kalli vauhdittaisi myös laajemmin rakenteellisia uudistuksia.
"Tilanne on tunnustettu, ettei pelkästään hallitusohjelmaan sisältyvillä kirjauksilla ja marraskuussa sovitulla yritysveropaketilla päästä hallituksen tavoitteeseen, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana."
Hallitus viimeistelee parhaillaan laajaa yritysverouudistuspakettia. Hallitus on kaavaillut, että pörssiyhtiöiden maksamisista osingoista 70 prosenttia luetaan saajalleen veronalaiseksi pääomatuloksi.
"Meidän mielestämme osinkojen verotuksessa pitäisi lähteä liikkeelle hiukan loivemmin. Prosentti voisi olla meidän mielestä pienempi", Kalli kertoo.
Hallitus on esittänyt, että varallisuusverokanta alennetaan 0,8 prosenttiin ja varallisuuden alaraja nostetaan 250 000 euroon.
Kallin mielestä tavoitteena pitäisi olla varallisuusveron poistaminen. Hän tunnustaa, ettei sen poistaminen kokonaan onnistu välttämättä tässä vaiheessa.
"Varallisuusverokäsite on useissa Euroopan maissa hämärtymässä ja yleensä kaksinkertaista ketjuverotusta pitäisi välttää. Verotuotto ei ole kovin suuri eikä niitä maksajiakaan ole runsaasti."
Omistajayritysten verotus kiristyy
Kallin mukaan ehdotettu yritys- ja pääomaverojärjestelmä on pääosin yritysten kannalta hyvä. Hän näkee uudistuksessa ongelmia omistajayritysten kannalta, koska niiden osalta verotus on kiristymässä.
"Ei ole järkevää, että yritysten juristit käyttävät kaiken voimavaran yritysten verosuunnitteluun tai halu myydä koko yritys ulkomaalaisille kilpailijalle kasvaa."
Kalli olisi valmis miettimään, että osa yritysverouudistuksen täytäntöönpanoa siirrettäisiin eteenpäin vuoden 2005 alusta. Takarajana olisi kuluva vaalikausi.
Veroalea ei
pidä sitoa tupoon
Kallin muistuttaa, että hallitus teki kehysriihessä selkeän päätöksen, että budjetin käsittelyn yhteydessä syksyllä päätetään tuloverolinjasta. SDP ja SAK ovat vaatineet, että veroratkaisut on kytkettävä mahdolliseen tulopoliittiseen ratkaisuun.
"Kun olen kuunnellet työmarkkinajärjestöjä, niin en ole ollenkaan varma, millainen työmarkkinaratkaisu on syntymässä. Hallituksen olisi epäviisasta sitoa itsensä asiaan, jossa se on vain yksi osapuoli", Kalli tähdentää.
Kallin mukaan tärkeätä olisi, että työmarkkinoille syntyisi vakautta tukeva tuloratkaisu.
Valmiutta rakenneuudistuksiin
"Nykyisessä kansainvälisessä kehityksessä Suomi on pakkotilanteessa, jos haluamme pitää kiinni suomalaisista veronmaksajista. Työllistymisen esteenä olevaa verokiilaa on pienennettävä. Mitä enemmän ihmisiä työllistyy, sitä enemmän syntyy verotuloja ja erilaisten tulonsiirtojen tarve vähentää. Silloin myös palveluvarustusta voidaan ylläpitää."
Kalli luottaa, että SDP:ssä alkaa olla valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin.
"Jos niitä ei tehdä, niin otetaan riski ajautumisesta kriisiin, jossa joudutan sitten tekemään pakkoratkaisuja."
SDP nihkeä maksujen alennukseen
Kalli tunnustaa, että keskustan vaatimus keventää matalapalkkaiseen työhön kohdistuvia välillisiä työvoimakustannuksista ei näytä nyt menestystarinalta.
Kalli kertoo, että työnantajamaksujen alennuskokeiluun olisi käytettävissä vain 50 miljoonaa euroa.
"Kysymys kuuluu pystytäänkö siihen löytämään rahaa, että sen merkittävyys on senkaltainen, että se lisää heikosti kannattavien alojen työllistymistä. Siihen ei välttämättä edes 100 miljoonaa euroa riitä."
Kalli pohjustaa kompromissia
"SDP:n taustaryhmien suunnalta on annettu ymmärtää, että on vaikea löytää toimivaa mallia, josta ei syntyisi turhaa byrokratiaa", Kalli toteaa.
Kallin mukaan demareiden väitteet eivät pidä paikkansa. "Enemmän on kyse siitä, halutaanko maksuja alentaa vai ei."
Keskustan ryhmyri pohjustaa jo kompromissia. Hän väläyttää, että vaihtoehtoisesti parannettaisiin kotitalousvähennyksen ehtoja.
"Jos toiminta kohdistuisi rakennusten kunnostamiseen ja kotitaloustoimiin, siinä kotimarkkinoiden kulutus kasvaisi, kun tarvittaisiin enemmän maalia ja nauloja. Emme lähde siitä, että molempia järjestelmiä voitaisiin parantaa."