Suomen suurin kirjailijan nimikkoseura, 700-jäseninen Kalle Päätalo -seura perustettiin vuonna 1979. Kalle Päätalo oli ehtinyt kirjoittaa 19 kirjaa ennen kuin asialle lämmettiin.
Taivalkosken kunnan kulttuurilautakunta päätti asiasta kulttuurisihteeri Sirkka Lehtirannan aloitteesta. Seuran toiminta nivoutui osaksi kunnan kulttuuritointa, kun puheenjohtajaksi tuli lautakunnan puheenjohtaja Simo Mäkelä.
"Seuran alkutaival ei ollut helppo", muistelee seuran perustajajäsen Paavo Rautiainen. Henkinen ilmapiiri Taivalkoskella Kalle Päätaloon ja hänen kirjalliseen tuotantoon oli kahtiajakoinen: toiset arvostivat toiset eivät.
"Esitin kunnanhallitukselle kunnan liittymistä seuran ainaisjäseneksi, mutta mielenkiintoa ei löytynyt", Rautiainen muistelee. Päätalon lapsuudenkodin Kallioniemen ostaminen kunnalle vuonna 1986 herätti myös monenlaisia tunteita.
Rautiaisen mielestä ilman seuraa taloa tuskin olisi ostettu, vaikka se olikin monien matkailijoiden mielenkiinnon kohteena jo silloin. Kalle Päätalon arvoa pitäjän tunnetuksi tekijänä ei vielä ymmärretty.
Ihmiset tulivat Taivalkoskelle Päätalon kirjojen paikkoja katsomaan ilman markkinointia.
Seuran tavoitteeksi kirjattiin muun muassa Kalle Päätalon elämään ja teoksiin liittyvän aineiston vaaliminen. Myös Päätalon tuotantoon liittyvää tutkimustyötä edistettäisiin.
"Kun Kalle Päätalo luovutti muutamia vuosia sitten arkistonsa Taivalkoskelle, voi sanoa meidän onnistuneen toteuttamaan tavoitteet hyvin aina apurahoja ja kirjallisuuspalkintoja myöten", toteaa seuran nykyinen puheenjohtaja Raimo Aro.
Jokakesäiset Päätalopäivät ovat seuran tärkein tapahtuma. Tapahtuma on tuonut Päätalon kirjallisuuden tuntijoita paikalle satamäärin. Seuralla on ollut onnea saada paikalle mielenkiintoisia ja arvostettuja luennoitsijoita. Jäsentapaaminen on kuulunut tapahtumiin koko ajan. Päivät huipentuvat Kallionimen -retkeen. Kaikissa tilaisuuksissa oli Kalle Päätalo aina mukana.
Valoisaa tulevaisuutta
Seuran toiminta oli alkuun myös taloudellisesti vaikeaa. Työt tehtiin talkoilla, omia rahojakin joskus jouduttiin lainaamaan. Ensimmäisen kerran seura sai vuonna 1990 valtiovallalta avustusta.
Kunnanjohtaja Pauli Harjun aikoihin kunta lähti voimakkaasti mukaan toimintaan. "Hän oli ensimmäinen kunnanjohtaja, joka arvosti Päätalo-seuraa ja osallistui itsekin tilaisuuksiin. Myös taloudellista tukea saatiin kunnalta", Rautiainen muistelee.
Nykyisin Päätalopäiviä vietetään viikon mittaisena tapahtumana. Kun Taivalkoskelle perustettiin Päätalo-instituutti, sen myötä Päätalopäivien muu ohjelma laajeni kirjalliseen suuntaan.
Kirjailija Kalle Päätalon poismenon johdosta oltiin huolissaan päivien jatkumisesta. Mitään notkahdusta kävijämäärässä ei ole tapahtunut, vaan se on pysytellyt 400-500 kävijässä.
"Vviime kesän lukijatapahtumassa väkeä oli edellisvuotta enemmän", Raimo Aro kertoo.
Hän antaa Taivalkosken kunnalle kiitokset Päätalon muistomerkkihankkeen mahdollistamisesta. "Olimme saaneet yhteydenottoja jäsenistöltä, mutta ilman kuntaa, joka on ottanut vastuunkantajan roolin, sen toteuttaminen olisi ollut seuralla mahdotonta."