Jokijärven Pölkky-teatterissa toteutuu tänä kesänä monen Kalle Päätalon ihailijan toive: siellä esitetään Lentojätkää.
Lentojätkä kertoo huutolaispoika Vikke Nilon surullisen tarinan.
Taivalkosken kunnanjohtaja Janne Kinnunen ei tunnusta olevansa Päätalo-fani, vaikka tuntee jo virkansakin puolesta Päätalon tuotannon. Myös Päätaloa kuvaavat teatteriesitykset ovat tulleet tutuiksi seitsemän vuoden aikana paikkakunnalla asuessa.
Kunnan visioissa päätalolaisuus on keskeinen asia. "Se kulkee punaisena lankana ja juurena kunnan kulttuurimatkailussa", Kinnunen kertoo.
Kinnunen uskoo kesäteatterin vetävän myös nuorempia katselijoita, jotka näin saavat kosketuksen Päätalon kirjalliseen perintöön.
Turisti tahtoo Päätalon
Vikke Nilon tarinan on ohjannut ja dramatisoinut kuopiolainen Pentti Pesä Päätalon kirjoista Viimeinen savotta ja Kairankävijä.
Ihmisauksuunista ilkeän isännän maineessa olevaan taloon huudetun Viken elämäneväät eivät ole kehuttavat. Myönteisen elämänasenteensa ja huumorin avulla hän selviää kuitenkin elämässään.
Näytelmä kuvaa aikaa, jolloin Vikke Nilo on sairastunut ja joutuu vaivaistaloon kunnan elätiksi.
Maaliskuussa ensi-iltansa saanut Lentojätkä siirtyy Päätalo-viikolla Jokijärven Pölkky-teatteriin. Taivalkosken matkailuyrittäjät ovat kesäisistä esityksistä mielissään. He kertovat, että ensin matkailijat kysyvät kesän teatteriesityksen ja vasta sen jälkeen varataan muu ohjelma ja majoitus.
Moni turisti on jäänyt tulematta niinä vuosina, kun Päätalo-näytelmää ei ole ollut ohjelmistossa.
Eläytyvä yleisö
Taivalkoskella lomaileva Kajaanin kaupungin teatterin näyttelijä Anu Salonen pitää Päätalo näytelmien esittämistä paikkakunnalla mielenkiintoisena ilmiönä. Hän on nähnyt useita Taivalkosken teatterin esityksiä ja ihmettelee yleisö reagointia.
"Oikeastaan he ajattelevat sen olevan totta. ´Ei se noin mennyt´, kommentoitiin katsomossa", Salonen kertoo.
Hänen mielestään on merkittävä asia, että näinkin pienen kunnan kesäteatterilla on paljon ulkopuolista kysyntää.
Anu Salosen mielestä teatteriesitykset avaavat nuorten näkökulmaa Kalle Päätalon muuhunkin tuotantoon. Salonen pohdiskelee, miten Kalle Päätalon luoma traditio pystytään siirtämään sukupolvelta toiselle. Hänen mielestään päätalolaisuus ei ole yksinoikeudella vanhemman sukupolven juttu.
"Uusia tapoja tulkita Päätaloa tulisi löytää. Esimerkiksi nuorten, jotka eivät tiedä mitään ajasta jolloin Kalle on elänyt, tulisi dramatisoida Päätalon tekstejä. Kiinnostavaa olisi nuorten ihmisten tarkastelukulma, mitkä asiat silloin painottuisivat", Salonen hehkuttaa.
Nuoret ideoimaan
Taivalkoskella on joukko aktiivisia näyttelijöitä. Mukana on paljon nuoriakin. Porukalla he ovat pohdiskelleet, ettei joka vuosi tarvitse esittää Päätaloa, muutakin tarvitaan.
"Se rupeaa maistumaan puulta, sillä roolit toistavat helposti itseään", näyttelijät tuumivat.
Vikke Nilo on myönteinen poikkeus tähän asti esitettyihin Päätalon näytelmiin.
Elsa Ruokangas näyttämöyhdistyksestä kertoo, että paikkakuntalaiset eivät noteeraa Päätalo-aiheisia esityksiä yhtä innokkaasti kuin muualta tulleet.
"Yleisöä on ollut silti kiitettävästi täältäkin", Ruokangas sanoo.