Helsinki Joulupöydän liha-annin kuningas kinkku on suostunut luopumaan osasta valta-asemaansa. Kinkku suvaitsee jo seurakseen esimerkiksi kalkkunaa.
Vielä 1990-luvun loppupuolella Suomessa syötiin vuosittain vain 200 grammaa kalkkunaa asukasta kohti. On arvioitu, että kuluvan vuosikymmenen puolivälissä kalkkunan kulutus voi nousta jo neljään kiloon asukasta kohti.
"Kalkkunan osuus suomalaisen joulupöydän liha-annista on nyt 5—10 prosenttia", kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine.
Vaikka kalkkunan osuus on kasvanut, mitään yksittäistä menekin nousupiikkiä ei kaupoissa ole hänen mukaansa tänä jouluna havaittu. Kalkkunanliha ei siis ole päässyt loppumaan.
Asutuskeskusten johdolla
Kuten useimmat muutkin ruokavalion muutokset, myös kalkkunan esiinmarssi on tapahtunut Laineen mukaan Etelä-Suomen ja ylipäänsä asutuskeskusten johdolla. Parin savun pikkukylässä kalkkuna saattaa siis olla vielä harvinainen vieras joulupöydässä.
Kalkkunan ohella enemmän tilaa joulupöydässä ovat ottaneet myös kala ja lampaanliha. "Suomalaiset ostavat nykyisin jouluksi entistä pienempiä kinkkuja. Trendi on lisäksi se, että kinkut ostetaan valmiimpina kuin ennen", Laine sanoo.
Rasvaa hyvin vähän
Osmo Laine muistuttaa, että kalkkuna on napannut vielä selvästi suuremman markkinaosuuden leikkeleenä kuin jouluruokana. Kalkkunaleikkeleitä suomalaiset ostavat ympäri vuoden. "Kalkkunaleikkele ja myös broilerileikkele ovat nousseet erittäin suosituiksi."
Kalkkunan menekin nousu saattaa liittyä maun ohella lihan tervellisyyteen. Rasvaa kalkkunassa on vähän. Kokonaisessa kalkkunassa on rasvaa vain 5,4 prosenttia ja fileessä ainoastaan 1 prosentti.
Marinoiduissa kalkkunatuotteissa marinadi lisää raaan tuotteen rasvapitoisuutta. Paistettaessa kalkkunan liha ei kuitenkaan ime rasvaa. Marinointi ei siis kohota kypsän lihan rasvapitoisuutta, mikäli pannulle irronnut rasva jätetään syömättä.
Kalkkunanliha sen sijaan sisältää runsaasti proteiinia, kalkkia, B-ryhmän vitamiineja ja monia kivennäisaineita.