Kalkkialueella kasvaa noin sata eliölajia, jotka ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Oulun yliopiston kasvimuseon tutkijat ovat kartoittaneet alueen kasvistoa kymmeniä vuosia.
"Tämä on Suomen mittakaavassa harvinainen alue. Täällä on ollut esimerkiksi lettosoita, joita on ojitettu. Nyt paras lettoalue on osaksi suojeltu. Kovan maan alueita, joilla on oma harvinainen eliölajistonsa, ei ole säästetty ja monia eliöitä on hävinnyt. Näiden sinänsä pienten alueiden säilyttämisen puolesta on taisteltu kymmeniä vuosia", eläkkeellä oleva kasvimuseon tutkija Esteri Ohenoja sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan kapea liuskealue kulkee myös Kiimingissä. Mosaiikkimainen alue on hyvin kalkkipitoista, joten aluetta nimitetään Kiimingin kalkkialueeksi. Kalkkialueen palasia paljastuu myös esimerkiksi Haukiputaan ja Ylikiimingin puolella. Kalkin takia maaperä on hyvin ravinteikasta ja rehevää.
Alueelle on
vesitetty suojelua
Kalkkialue on Kiimingin kunnan osayleiskaavaluonnoksen sisällä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 500 hehtaaria, ja se ulottuu Jolokselta Jääliin. Kansalaiset ovat saaneet antaa kunnalle palautetta kaksi vuotta sitten päivitetystä kaavaluonnoksesta. Kasvimuseon tutkijaryhmä on esittänyt kunnalle arvokkaimpia luontokohteita suojeltaviksi.
"Olemme tehneet kunnalle kompromissiesityksen, jonka mukaan alueelle voisi osittain rakentaa, mutta ei rakennettaisi täyteen. Alue ei ole edes hirveän hyvää rakennusmaata. Tämä on kivistä maata, mutta tietenkin ihmiset haluavat rakentaa luonnon rauhaan", Ohenoja kertoo.
Kasvi voi säilyä suunnittelun ansiosta
Kiimingin kunnan kaavoitusarkkitehdin Hilkka Lempiäisen mukaan luonnoksessa on osoitettuna kalkkialueet ja alueet, joilla on kasvillisuusarvoja.
"En uskalla vielä sanoa, suojellaanko näitä alueita. Tästä täytyy käydä neuvotteluja ympäristökeskuksen ja maanomistajien kanssa."
"Pääasiallisesti maanomistajat haluaisivat lisää asumisen alueita, mutta myös ulkoilualueita halutaan turvata. Kalkkikivialueilla on jo Natura-alueita", Lempiäinen kertoo.
Osayleiskaava on menossa vaiheessa, jossa mielipiteisiin annetaan vastineita ja tehdään mahdollisia muutoksia. Yleiskaava tulee nähtäville toiseen kertaan Lempiäisen mukaan syksyllä.
Yksi alueen harvinaisista kasveista on lähes kokonaan Suomesta hävinnyt uhanalainen horkkakatkero. Kasvi tarvitsee selviytyäkseen myös ihmistä, Esteri Ohenoja kertoo. "Jos horkkakatkeroalueelle aiotaan rakentaa, kasvi saattaa menestyä hyvinkin tonttien reunoilla, ketomaisilla kohdilla ja poluilla."
Esimerkiksi imelärisakas-sientä on Suomessa vain Kiimingin kalkkialueella.
Nuokkulapiosammalta on Kiimingin kalkkihautojen lisäksi vain yhdessä paikassa Kymenlaaksossa.
Mäyränkäävän Pohjois-Suomen ainoat esiintymät ovat niin ikään samoilla alueilla.
Alueella on Ohenojan mukaan myös kulttuuriarvoa. Kalkkialueella on vanhoja kalkkilouhoksia ja kalkinpolttopaikkoja, joita pitäisi myös hoitaa.
"Vanhat kalkkilouhokset vaatisivat hoitoa. Puut ovat kasvaneet näille vanhoille paikoille, ja joissain paikoissa on kasvanut myös harvinaista sammalta", Esteri Ohenoja kertoo.
Retkipolkuja virkistystä
ja opetusta varten
"Kiimingissä ei ole juurikaan retkipolkuja. Suojeltavia alueita ei olisi suinkaan tarkoitus sulkea pois kuntalaisilta, vaan tämä olisi sopivaa virkistyskäyttöön ja opetustarkoitukseen", Esteri Ohenoja toivoo.
Alueen virkistyskäyttöä on yleiskaavasta saaduissa palautteissa ehdotettu, mutta kaavoitusarkkitehti Lempiäisen mukaan maanomistajat haluavat enimmäkseen kuitenkin, että heidän maansa asemakaavoitetaan rakentamista varten.