Kaljuus voi johtua sy­dän­tau­dis­ta

Kaljuuntuminen voi olla ensimmäinen sepelvaltimotaudin merkki. Etenkin nuorilla, vatsakkailla miehillä nopea hiustenlähtö ennakoi suurentunutta sairastumisriskiä, osoittaa Oulussa valmistunut väitöstutkimus.

Päivi Hirsson mielestä terveystarkastuksissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota varhaiseen kaljuuntumiseen.
Päivi Hirsson mielestä terveystarkastuksissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota varhaiseen kaljuuntumiseen.
Kuva: Heikki Sarviaho

Lääketieteen lisensiaatti Päivi
Hirsson väitöskirja tarkastetaan perjantaina 17.8. Kastellin
tutkimuskeskuksen auditoriossa.
Tilaisuus alkaa kello 12.00.

Kaljuuntuminen voi olla ensimmäinen sepelvaltimotaudin merkki. Etenkin nuorilla, vatsakkailla miehillä nopea hiustenlähtö ennakoi suurentunutta sairastumisriskiä, osoittaa Oulussa valmistunut väitöstutkimus.

Hiustenlähdöstä eivät kärsi vain miehet. "Yli 60-vuotiaista oululaisista naisista lähes kolmannes kärsii kaljuuntumisesta. Miehillä kaljuus liittyy verenpaine- ja sepelvaltimotautiin ja naisilla diabetekseen ja lievempiin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin", lääketieteen lisensiaatti Päivi Hirsso kertoo.

Väitöstutkimuksen aineistona oli suomalaisen Finrisk 2002 -väestöotannan lisäksi noin 700 oululaista miestä ja naista. "Kaljuus on sekä miehillä että naisilla yhteydessä keskivartalolihavuuteen ja heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen", Hirsso toteaa.



Tulehdus vaurioittaa
verisuonia ja hiusnystyjä


Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat potilaat ovat usein lihavia ja huonokuntoisia ja liikkuvat muita vähemmän. Rasvakudos erittää aineita, jotka pitävät elimistössä yllä jatkuvaa, hiljaista tulehdusta.

"Tulehdus vaurioittaa verisuonten sisäseinämiä, jolloin aineenvaihdunta verisuonissa huononee ja sisäseinämiin alkaa kertyä ahtauttavia plakkeja. Kun verenkierto ja verisuonten seinämien toiminta huonontuvat, hiusnystyjen ravinnonsaanti heikkenee. Hiustenlähtö voi olla ensimmäinen merkki siitä, että elimistössä on jotain hämminkiä", Päivi Hirsso kertoo.

Hirsson mielestä terveystarkastuksissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota etenkin varhaiseen kaljuuntumiseen. "Jos kolme-nelikymppisen hiukset alkavat harveta ja vieläpä kohtuullisen nopeasti, potilaan seurantaa ja terveysneuvontaa olisi tehostettava. Etenkin liikunnan ja laihdutuksen on todettu vähentävän elimistön matala-asteista tulehdusta."

Sepelvaltimotaudin kehittyminen voi alkaa varhaislapsuudessa. Jo pienillä esikouluikäisillä on todettu sepelvaltimotaudille ja diabetekselle altistavia tulehdusmuutoksia.

"Jos isä kaljuuntuu nopeasti, ennaltaehkäisevä terveysneuvonta pitäisi ulottaa koko perheeseen", Hirsso sanoo.



Laihduttaminen
ei tuo hiuksia takaisin


Kaikki hiustenlähtö ei kieli sepelvaltimotaudin riskistä. Esimerkiksi pälvikaljuisuudessa hiukset kasvavat yleensä uudelleen. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kaljuuntuminen on kuitenkin palautumaton. Tukka ei kasva päähän, vaikka elimistön tulehdustila korjaantuisi laihduttamalla ja liikunnalla.

Alle 35-vuotiailla ylipainoisilla miehillä on selkeästi useammin elimistön haitallinen tulehdustila kuin samanikäisillä, ylipainoisilla miehillä, joilla oli hiukset päässä. Päivi Hirsso varoittaa kuitenkin tekemästä toreilla ja turuilla diagnooseja pelkän ulkonäön perusteella.

"Kun kysymys on väestötason tutkimuksesta, puhumme lähinnä riskistä."

Nuorten miesten keskuudessa kalju on nykyisin trendikäs. Päivi Hirsson tuttavapiirissä moni tuuheahiuksinen mies on vetänyt päänsä paljaaksi. Tutkijan puolisolla ja pojallakin on siilitukka.

"Muoti ei vaikeuta tutkimuksen tekemistä. Täysin kaljun päänahan erottaa siitä, että se on sileä. Tutkimukset osoittavat, että miehet osaavat varsin hyvin myös itse arvioida omaa kaljuuntumistaan kuvien avulla", Hirsso kertoo.

Ilmoita asiavirheestä