Oulu Käsitys siitä, vähenisikö suomalaisten alkoholinkäyttö laskemalla ruokakaupoissa myytävän oluen alkoholiprosenttia, vaihtelee sen mukaan, keneltä kysytään.
Valtiosihteeri Pekka Nummikoski (kok.) valtiovarainministeriöstä pohti maanantaina kaupoissa myytävän oluen laimentamista keinona vähentää alkoholinkulutusta, koska alkoholiveron korotuksesta ei ehkä tule mitään.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska on esittänyt olutprosentin alentamista monta kertaa viime vuosina. Puska on laskenut, että puolet suomalaisten alkoholin kulutuksesta tulee oluesta. Alkoholi on hänen mukaansa yhtä haitallista, juotiinpa se keskioluena, viininä tai väkevinä.
"Jos kaupassa myytävän oluen yläraja olisi 3,7 prosenttia, eikä kulutusmuutoksia tapahtuisi, suomalaisten alkoholinkulutus vähenisi kymmenellä prosentilla", Puska laskee.
Kymmenen prosentin lasku juomisessa merkitsisi paluuta samalle tasolle kuin ennen alkoholiveron laskua maaliskuussa 2004. Ruotsissa kaupoista ei saa yli 3,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia. Puska sanoo, että siitä syystä ruotsalaiset juovat kymmenisen prosenttia vähemmän alkoholia kuin suomalaiset.
Ostajaa ei voi ohjailla
Olutostoksista osa siirtyisi Puskan arvion mukaan Alkoon, jos laimennus toteutettaisiin, mutta suurin osa suomalaisista ostaisi edelleen oluensa lähikaupasta.
Kauppa ja panimoala sitä vastoin uskovat, että laimennuksen jälkeen olut ostettaisiin ja juotaisiin edelleen keskioluena ja sitäkin vahvempana, mutta juomat ostettaisiin vain Alkosta. Vuosien varrella tehtyjen kyselyjen mukaan ainakin 70 prosenttia suomalaisista kannattaa keskioluen pitämistä kaupoissa ja kioskeissa.
Päivittäistavarakauppayhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Laine sanoo, että Ruotsin kaupoissa myytävän 3,5 prosenttisen oluen suosio on laskenut, ja sikäläinen Alko eli Systembolaget on lisännyt vahvojen oluen myyntiä.
"Meillä Ruotsin malli johtaisi samaan. Alkosta ostettaisiin nelosta, kun sinne kerran mentäisiin", sanoo Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Hän korostaa, että kuluttajien käytöstä ei voi ohjata ylhäältä. Suomalaisten siirtyminen a-oluesta keskiolueen tapahtui nopeasti ja arvaamatta vajaat parikymmentä vuotta sitten. "Kakkosoluen tulo kauppoihin saattaa räjäyttää Viron tuonnin uudestaan. Ihmiset eivät toimi niin kuin viranomainen sanoo vaan usein juuri toisin", Jaatinen pelkää.
Maku muuttuu
Jaatinen sanoo, että alkoholipitoisuutta laskettaessa olueen lisätään vettä. "Olut tehdään aina siten, että on tietty kantavierre ja siihen lisätään vettä alkoholipitoisuuden mukaan. Jos kakkosolutta alettaisiin tehdä, lisättäisiin vain enemmän vettä."
Nummikoski perustelee näkökantaansa sillä, että miedonnuksella ei olisi vaikutusta oluen makuun. Myös Pekka Puskan mielestä 3,7-prosenttisen oluen maku kestäisi vertailun keskiolueen. Vannoutuneiden olutihmisten mielestä käsitys on väärä.
"Sopiva määrä alkoholia, kuten keskioluessa, vaikuttaa makuun. Pilsneri maistuu hyvältä, mutta siitä jää puuttumaan kirpeys. Kun olut valmistetaan tietyllä hiivalla, sen täytyy käydä tiettyyn prosenttiin asti. Tummat oluet saavat olla jopa keskiolutta vahvempia", Oulun olutseuran puheenjohtaja Reijo Kekäläinen sanoo.