Viron kansallisen kulttuurin säätiö jakaa 8. joulukuuta ensi vuodeksi yhteensä yli 2,3 miljoonaa kruunua (lähes 150 000 euroa) stipendeinä ja avustuksina virolaisille järjestöille ja yksityishenkilöille, ilmoitti säätiön hallituksen puheenjohtaja kapellimestari Eri Klas.
Hakemuksia oli kuitenkin noin kuusi kertaa enemmän, mikä osoittaa Viron sivistyselämän tarvitsevan nykyistä huomattavasti enemmän taloudellista tukea.
Suurimmat avustukset menevät tänä vuonna Viron korkeakouluille. Samoin voitiin rahoittaa maaseudun kulttuurikeskusten laitehankintoja ja aikaisempaa enemmän avustaa yksityisiä hakijoita.
Yksityisellä pohjalla toimivan Viron kansallisen kulttuurin säätiön suurimpina tukijoina ovat kautta vuosien olleet Suomen Kulttuurirahasto, Philips ja SAS.
Kaleva tukee virolaislehdistöä
Joukossa on myös sanomalehti Kalevan rahaston avustus humanististen pyrkimysten tukemiseksi virolaislehdistössä.
Säätiön hallitus on tänä vuonna pääoman koroista kerääntyneen summan - 18 311 kruunua (noin 1 200 euroa) - päättänyt myöntää ainoata virolaista kulttuurilehteä Sirp (Sirppi) julkaisevalle Kultuurileht-säätiölle lehden tilaamista varten maaseutu- ja koulukirjastoille.
Kulttuurilehden päätoimittaja kirjailija Mihkel Mutt kertoi, että Sirp-lehden nykyinen suurin painos on noin 3 600 kappaletta.
Kun maalaiskirjastot ovat kuitenkin hyvin köyhiä, ne pystyvät tilaamaan kokoelmiinsa vain 1-2 suurinta sanomalehteä ja muutamia aikakauslehtiä, suosituimpana niistä ehkä juorulehti Kroonika.
Kuitenkin kaukaisemmistakin kunnista löytyy kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä eikä lukijamäärän pitäisi tässä olla pääasia. Myös yksittäisten ihmisten tulisi saada lukea Sirp-lehteä, maan suolaa ei ole koskaan liikaa, sanoi päätoimittaja Mutt.
Sirp-lehti on
viimeinen mohikaani
Neuvostoaikana Sirp-lehden edeltäjä Sirp ja Vasar -lehti ylsi jopa 70 000 painoksiin, nyt ovat levikkiluvut parikymmentä kertaa laskeneet. Lehden ilmestymisen jatkuminen on tänään turvattu yksinomaan valtion tuella.
Viron valtiollinen kulttuurirahasto antoi vuonna 2002 lehdelle tukea 1,2 miljoonaa kruunua (noin 80 000 euroa) ja kulttuuriministeriön avustuksena tuli 0,96 miljoonaa kruunua (noin 65 000 euroa) lisää.
Lehden omat tulot muodostavat 1,3 miljoonaa, ne kerätään tilausmaksuilla, irtonumero- ja ilmoitusmyynnillä. Mihkel Mutt kertoi, ettei tiedä tarkkoja lukuja painokustannuksista, mutta esimerkiksi toimittajien palkat ovat Viron hyvää keskitasoa, kirjoituspalkkion kera toimittaja ansaitsee jopa 500-600 euroa kuukaudessa.
Lehden vuositilausmaksua on pyritty pitämään mahdollisimman alhaisena, kuitenkin ensi vuonna se kasvaa kustannustason nousun myötä 48 kruunulla (noin 3 eurolla). Moni kirjasto piti sellaistakin hinnannousua kohtuuttomana ja oli jo luopumassa tilauksesta.
Kansallisen kulttuurin säätiön ja Kalevan rahaston kautta tuleva avustus on todellinen napakymppi, kehui Mihkel Mutt, kun se mahdollistaa lehden tilaamiseen kymmeniin siitä jo luopumassa olleisiin kirjastoihin. Enemmistö niistä on pienehköjä maalais- ja koulukirjastoja Viron reuna-alueilla.