Kolumni

Kalevan lo­go­raa­ti ra­vis­te­li kuntien tie­dot­ta­jia

Kalevan keräämä asiantuntijaraati antoi nihkeät arvosanat tutkimiensa kuuden kunnan logoista.

Kalevan keräämä asiantuntijaraati antoi nihkeät arvosanat tutkimiensa kuuden kunnan logoista. Varsin kohtuullista kynän jälkeä löytyi, mutta vastapainoksi oli perin harrastelijamaisia tuotteita.

Raati korosti konkreettisesti kynän jälkeä. Parhaimmissa tunnuksissa näkyivät suunnittelijan kynän piirut selvästi, huonoimmillaan logot olivat hengettömiä valmiille sapluunoille rakennettuja merkkejä.

Logoraadissa ykköseksi tulleen Kemin symboli oli omintakeinen ja selkeä. Myös kakkosen, Muhoksen Mimmin viivat olivat ilmavia ja erikoisia, vaikka niistä ei välttämättä paljastukaan Reino Helismaan aikainen rempseä ja lihallinen nainen, joka hurmasi miesten mielet. Pikemminkin Mimmi on pyhäkoulukuvastosta, kun tutkitaan käsien asentoa. Mutta kokonaisuus on hyvä ja ehjä.

Oululaisille Kalevan raadin kommentit ovat myrkkyä. Kaupungin logo juuttui arvioissa huonompaan puoliskoon, toki kuitenkin sen kärkeen.

Logo muistuttaa raadin mielestä keskikokoisen koneyrityksen logoa, eikä 400 vuoden ikään yltäneen kaupungin symbolia.

Raatilaiset olivat eri mieltä kaupungin virallisen heraldisen selityksen kanssa. Logossa ei katsota eteenpäin, vaan pikemminkin alaspäin avautuva O-kirjain viestii takasuunnasta. Ellei peräti jostain sisäänpäin lämpiävästä, kyräilevästä.

Viime vuosina kulovalkean tavoin levinneissä kuntien logoissa mennään usein yli siitä, missä aita on matalin. Monissa yrityksissä logon suunnitteluprosessi kestää markkina- ja imagotutkimuksineen vuosia. Kunnissa asia saatetaan kuitata muutamalla palaverilla.

Kuntakuva ei ole lainkaan mitätön asia jatkossa, kun kunnat taistelevat verisesti asukkaista ja kirjaimellisesti olemassaolostaan. Usein yritetään väärinpäin puuhun. Paraskaan logo ja mainoskampanja ei pysty karkottamaan kunnan ongelmia ja epäkohtia, jos toiminta ei ole kilpailukykyistä. Jonkun aikaa liian kaunista kuvaa voidaan pitää yllä, mutta ennemmin tai myöhemmin yliammuttu kuva kääntyy itseään vastaan.

Yleinen virhe on, että logoon ahdetaan kaikkea mahdollista, mistä kunnan kuvitellaan erottuvan. Vanha totuus on, että hyvään viestiin ei sovi kuin yksi tai pari ajatusta. Muutoin siitä tulee auttamatta liian monimutkainen.

Hyvin usein symbolin välittämä viesti ole lainkaan sellainen kuin kunnassa oletetaan.

Kuntaliiton tiedotuspäällikkö Satu Tyry-Salo korostaa aivan oikein logon huolellista suunnittelua. Katseen pitää olla tulevaisuudessa, ja koko asian pitää lähteä kuntastrategiasta. Pitää pohtia, millainen kunta halutaan ja miten se kuva välitetään ulospäin. Tie on raskas ja hikinen, mutta ainut oikea.

Suunnittelu on kallista työtä, eikä siihen riitä pari palaveria konsultin kanssa. Hyvä logo palvelee kuntaa kymmeniä vuosia, mutta huono unohtuu jossain vaiheessa hiljaa taka-alalle. Eikä logoa voi vaihtaa kovin usein.

Vaikeasti hahmoteltavia ovat suuret kaupungit. Miten kaupungin liikelaitokset ja niistä muodostunut kuva synkkaa kaupungin yleisilmeen kanssa? Esimerkiksi ekologiset perusteet ja teknologiaa korostavat osat voivat antaa rajusti ristiriitaista viestiä kaupungin imagosta. Millainen kaupunki on? Sitä voidaan vain arvailla.

Siitä vain imagoa rakentamaan! Mutta huolellisesti suunnitellen, ei sormituntumalta.