"Karjasilta käsitettiin maaseuduksi. Se oli ketoa ja laidunta. Lintulammentien puolella oli koulu, mutta muuten oli aukeaa. Lehmät kulkivat laitumella rautatien ja Kalevan välissä", Kalevassa pitkään työskennellyt, eläkeläinen Väinö Tolonen muistelee.
Kalevan uuden toimitalon rakentaminen aloitettiin syksyllä 1965. Karjasillankankaan niitty- ja peltomaisemat saivat väistyä uuden graafisen teollisuuslaitoksen tieltä. Seuraavan vuoden elokuussa saattoivat jo toimitus ja latomo muuttaa uusiin toimitiloihin.
Valde Näsin jäädessä eläkkeelle, vasta päätoimittajana aloittanut Esko Saarinen sai toimittaa lehteä uusissa tiloissa.
Auto oli harvinainen kulkuväline yksityiselle toimittajalle. Matka töihin uuteen toimitilaan, kaupungista Karjasillalle, taitettiin Tolosen mukaan joko polkupyörällä tai kävelemällä. Osa piti maaseudulle muuttoa hankalana ratkaisuna. Keskikaupungilta oli helppo piipahtaa tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Muuttoon sopeuduttiin kuitenkin nopeasti.
"Osa toimituskuntaa ajatteli, että mennään tietyllä tavalla huonompaan suuntaan. Kun päästiin asettumaan, sopeuduttiin nopeasti. Hyvin äkkiä todettiin, että olisi ollut hankala jatkaa Kirkkokadun tiloissa. Muutto osoittautui lopuksi kaikin puolin hyväksi ratkaisuksi talon toimintojen ja henkilöstön kannalta", Tolonen kertoo.
Syy nousseille toimitiloille oli, että Kaleva tarvitsi tilaa kasvulleen työntekijämäärän ja levikin noustessa.
"Aluksi rakennus ajateltiin tehdä Heinätorinkadulle, josta Kaleva omisti kaksi tonttia, mutta todettiin, että se ei ole mahdollista, vaan tarvitaan väljemmät tilat", suunnittelija-arkkitehti professori Seppo Valjus kertoo.
40-vuotiseen historiaan mahtuu paljon. Nykyiset tilat syntyivät useiden laajennus- ja lisärakennusvaiheiden kautta. Tilauskirjapaino sai tilat vuonna 1984 ja korkea painokone- eli rotaatiohalli nousi rakennusten väliin vuosi myöhemmin. Sisätilan ovat viimeisimpiä muutoksia ja muun muassa latomo ja valimo väistyivät laajemman toimituksen tieltä.
"Ahjo-Kalevasta tuli hallinnollinen ja toiminnallinen tyyssija. Kerroksittain katsottuna ensimmäisessä kerroksessa oli yleisöpalvelutila ja siviilipaino. Toisessa kerroksessa olivat muun muassa toimitus, latomot käsilatomo ja valimo, jossa valettiin metallikirjasimet. Ylimmässä kerroksessa oli Kalevan hallinto ja ruokala", Valjus muistelee rakennuksen alkuperäistä mallia.
Nykyiset tilat ovat läpikäyneet kirjapainotekniikan kehittyessä ja laajentuessa useamman muutoksen ja talo on Valjuksen mukaan varsin elävä.
"Lähtökohtana oli ajatus tehdä joustava talo, jossa muutokset voivat tapahtua. Kantavat rakenteet ovat harvakseltaan ja kiinteät rakenteet, eivät häiritse muutoksia", Valjus kertoo.