Kalevalaisen ruuan pitää perustua aitoihin raaka-aineisiin ja valmistusmenetelmiin, linjaa gourmet-konsultti ja kulttuurintuntija Lasse Laaksonen.
"Kalevalaan ei sisältynyt ruokakirjaa. Me olemme ankkuroineet kalevalaisen ruuan esihistorian lopun ja keskiajan aikaan", Laaksonen määrittelee.
Suomessa ei 1100-1500 -luvuilla syöty perunaa vaan naurista. Myös ruuan valmistustavoissa tulisi Laaksosen mukaan pyrkiä autenttisuuteen.
"Keskiaikaisen ruuanlaiton kirjo on aika laaja salopirtin uunista Turun linnan saliin. Se antaa paljon valinnanvaraa", Laaksonen linjaa.
Laatua määrän sijasta
Herkkusuut voivat tutustua kalevalaiseen keittiötaiteeseen Kainuussa, mutta menua on viety koemielessä myös ulkomailla. Muun muassa Saksassa on pidetty kalevalaisessa hengessä cocktail-kestit.
Sen sijaan Euroopan johtavat ruokakriitikot Berlusconi ja Chirac eivät ole vielä päässeet kalevalaisen ruuan makuun. Lasse Laaksosen mukaan suomalainen puolivalmisteisiin perustuvaa massaruokaa saakin kritisoida, mutta kalevalainen eines perustuu käsityönä tehtyihin herkkuihin.
"Me menestymme hyvällä laadulla ja edustavalla esillelaitolla", Laaksonen uskoo.
Pieteetillä tehdystä kalevalaisesta pöydästä voi löytää muikunmätiä, suolahaukea, sienisalaattia, matikkakeittoa, palvilihaa, ohrapiirakoita ja puolukkapöperöä. Herkkujen kyytipoikana nautitaan pontikkaa, kotikaljaa tai lähdevettä.
Joulukylä astinlautana
Kalevalaiseen henkeen valmistetut elintarvikkeet ovat yksi osa kokonaisuutta, jota Finspirit Oy tarjoaa lähinnä Saksan markkinoille. Toimitusjohtaja Maire Härkönen-Schwab määrittelee kalevalaisen maailmankuvan ihmisen, luonnon ja haltioiden tasapainoiseksi yhteiselämäksi.
Näkyvin Finspiritin vientitapahtuma on muutamissa Saksan kaupungeissa järjestettävät suomalaiset joulukylät. Ne tarjoavat Härkönen-Schwabin mukaan yrityksille paitsi kontaktipintaa vientimaahan myös tilaisuuden myyntiin. Haapavetisen viinitilan Aito-Onnin myynnistä 80 prosenttia kertyy neljän joulukyläviikon aikana, laskee Härkönen-Schwab.
Matkailu- ja ruokapalveluyrittäjät sekä ruuan tuottajat pohtivat Kuhmossa ruokaa elämyksien ja kalevalaisuuden näkökulmasta. Seminaarin järjestivät Kainuun Edun projektit.