Kalevala-työt ovat tänä iltana esillä
Itävallan koulun tervetulojuhlassa Haukiputaan Teatterikuopassa.
Oulu Vanhan vesivoimalan tulipalossa muuttuivat tuhkaksi kaikki ne ihanat Kalevala-työt, jotka Myllytullin 9B-kuvataideluokka oli tehnyt valmiiksi tätä syksyä varten.
Savuna katosi ilmaan hienoja maalauksia, vesiväritöitä ja sekatekniikkatöitä Sammon taonnasta Lemminkäisen harharetkiin.
Luokka ei jäänyt harmittelemaan kadotettua, vaan päätti tehdä pika pikaa 12 tunnissa muistikuvia menetetyistä aiheista - niistä materiaaleista mitä oli jäljellä.
Töillä oli kiire, sillä luokan vieraaksi oli tulossa Pisa-kouluverkoston yhteistyökoulu Hauptschule St. Ruprecht Grazin läheltä Itävallasta. Vieraat saapuivat viime lauantaina ja tänään Kalevala-töistä kootaan yhteisnäyttely Haukiputaan Teatterikuoppaan.
Sampo syntyy
lieskojen sisällä
Simo-Pekka Metsävainiolta (15 v.) liekit nielivät suurehkon maalauksen, jota hän oli työstänyt parin kuukauden ajan neljä tuntia viikossa. Uusi maalaus on pienempi, mutta aihe on sama.
"Ilmarinen on takonut Sammon, ja nyt se syntyy kuvassa lieskan sisässä. Laitoin uuteen työhön talviajan ja Lapin tuntureita, joita en edelliseen työhön hokannut laittaa."
Metsävainiota ei niinkään harmita oman työn tuhoutuminen tulipalossa, koska uusi työ on hänen mielestään edellistä parempi.
"Mutta muiden puolesta minua kyllä harmittaa aivan hirveästi, ja etenkin opettajien ja koko koulun kannalta."
Louhen loso
vaihtui pahvipeiliin
Kuvataiteen opettaja Seija Hepomäki esitteli ryhmälle merkittävimmät suomalaiset Kalevala-kuvittajat ja kolme itävaltalaista taiteilijaa. Etenkin Gustav Klimtin koristeelliset yksityiskohdat ovat tarttuneet useaan työhön.
Niinpä Mira Rajantinkin (14 v.) Louhen hiuksiin on tarttunut värikkäitä lasihelmiä.
"Palanut työ oli iso puinen loso. Siinä oli peili Louhen kasvoina ja pajunoksia hiuksina. Nyt peilin kehykset ovat pahvista. Uusi työ on vielä pahasti kesken. Tästä ei ehkä tule niin hyvin Louhen emäntämäisyys esille", Mira itse arvioi.
Nina Kukkonen (14 v.) on mielestään löytänyt uuteen työhön enemmän ulottuvuutta.
"Tajusin, että Ilmatar vietti monta vuosisataa yksin alkumeressä. Siksi piirsin siitä vähän yksinäisen näköisen."
Ninaa surettaa vanhan voimalarakennuksen tuhoutuminen. Samalla menetettiin tilan ainutlaatuinen luova tunnelma.