Kultaseppä Päivi Harjuhaahto sormeilee kaulallaan riipusta, jossa kaksi mustaa nahkanauhaa kannattelee hopeakorua uudella tavalla. Hopeisen riipuksen keskustassa on viehkoja kiemuroita. Ne ovat Kalevalan Vellamon, veden neidon ja Ahdin puolison hopeisia hiuksia.
"Sillä on ollut vaikutusta, että olen kasvanut Raahessa, meren äärellä. Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut veteen liittyvää koruaihetta, ja kun Kalevala Korun kilpailu tuli, minulla oli valmiiksi aihe mielessä", Päivi Harjuhaahto kertoo voitokkaan korunsa syntyvaiheista.
Päivi Harjuhaahto voitti Kalevala Korun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uutta korua Helsingin Kampin liikekeskustan ja koruliikkeen avajaisiin. Koru tuli laajempaan myyntiin syksyllä, ja Vellamosta on tullut varsinkin nuorisoon vetoava koru. Hopean suosio on kasvanut, kun taas eletään parempia aikoja. Kalevala-koruissa isot retrohenkiset pronssikorut ovat vaihteeksi väistyneet.
Päivi Harjuhaahdon korussa on muutakin raahelaista käden jälkeä. Sen valmistuksen suunnittelu kulki kultaseppämestari Miikka Westmanin tietokonemallinnuksen kautta, kuten kulkevat kaikki muutkin Kalevala Korun ja Lapponian mallit.
Miikka Westman on Päivin koulukavereita Ollinsaaren ala-asteelta, samaa vuoden 1969 ikäluokkaa. Samassa luokassa istuttiin Raahessa vielä lukiossa kuvistunneilla. Kalevala Koruun ja Helsinkiin kultasepät päätyivät kuitenkin eri tahtia. Pääkaupunkiseudulle asettumisesta huolimatta Raahe on pysynyt läheisenä. Kummallakin on raahelaiset puolisot ja sukua sekä ystäviä pohjoisessa.
Päivi Harjuhaahdon koru edustaa uutta korutaidetta tai paremminkin yksilöllisyyden korostamiseen kuuluvan koristautumisen aikaa. "Se ei ole materiaaliin eikä muotoonkaan tiukasti sidottua. Koristautumista ovat myös tatuoinnit, lävistykset ja arvometalliinkin voidaan yhdistää mitä tahansa materiaalia, vaikkapa silikonia", Päivi Harjuhaahto kertoo ajan merkeistä.
"Koruissa se raja on käytettävyys ja kestävyys", jatkaa kultaseppämestari Miikka Westman. Hän tutkii Kalevala Korussa muun muassa näitä ominaisuuksia, tietokoneen kolmiulotteisista kuvista. Nelihenkinen tuotekehitystiimi tutkii 3D-suunnitteluohjelman avulla yhdessä korumuotoilijoiden kanssa heidän ideoimiensa mallien ulottuvuuksia sekä sitä, kuinka koru voidaan valmistaa kustannuksiltaan tehokkaimmalla tavalla.
Silti koruissa on edelleen paljon käsin tehtäviä vaiheita. Lopullista muotoa valmistaa ja viimeistelee Kalevala Korussa 80 seppää. Suuressa seppien salissa yksi ja sama seppä vastaa korun kaikista vaiheista kiillotukseen asti sen jälkeen, kun osat tiekoneavusteisesta valmistuksesta tulevat hänen pöydälleen. Koruihin jää aina käsityön jälki.
Tietokoneavusteisuus on pisimmällä sormuspalvelussa. Asiakas voi omalla tietokoneellaan sommitella mieleisensä sormuksen, ja kone tekee Helsingin pajassa sormuksen netin kautta tulleen ohjeen mukaan. Valmis sormus on noudettavissa lähiliikkeestä muutaman päivän päästä.
Vaikka suomalaisetkin ostavat taas runsaskätisemmin koruja, eteläisen Euroopan tasosta ollaan yhä kaukana. "Meillä on tämä ilmasto", Raahen viimat hyvin muistava Päivi Harjuhaahto toteaa. Korut eivät paljon näy paksujen vaatekerrosten alta, ja ostohaluja hillitsee rahojen uppoaminen asunto- ja autovelkoihin.