Epäasiallista käytöstä tai puhetta hiihtoladulla eli laturaivoa on kohdannut ja toisaalta myös itse tuntenut moni Kaleva.fi:n lukija.
Tuoreen tutkimuksen mukaan laturaivoa kohtasi Pohjois-Suomessa vain prosentin verran vastaajista. Kysyimme lukijoiltamme kokemuksia, ja niitä tuli runsaasti.
Yleisin konfliktitilanne tuntuu syntyvän, kun ladulla kohtaavat kävelijä ja hiihtäjä.
"Mielestäni laturaivoa ei ole kun huomauttaa kävelijää, jolla on kolme koiraa ja tulee ladulla kävellen vastaan. Lapset hyväksyn ladulla kun ne koulumatkalla lyhentää kotimatkaa ladun kautta", kirjoittaa nimimerkki Hiihto Erkki.
"Meidän lenkkeilyreitille tehdään latu joka talvi, mutta missään ei ole kieltomerkkejä, että kävellä tai lenkkeillä ei saisi talven aikana. Ainoastaan koiran ulkoiluttaminen on ladulla kielletty, minkä ymmärrän oikein hyvin. Olen käynyt reitillä lenkillä talvellakin ja aion käydä myös jatkossa. Jos hiihtäjä tulee vastaan, tietenkin väistän reunaan. Mutta aivan turha hiihtäjien kuvitella, että he saavat omistaa lenkkipolun viiden-kuuden kuukauden ajaksi vuodessa", kirjoittaa puolestaan nimimerkki Weta.
Monen mielestä ratkaisuna voisi olla kävelyuran tekeminen ladun viereen.
"Mutta sitä ihmettelen, miksi niitä kävelyreittejä ei voi vetää vaikkapa latujen viereen? Eikö siinä voisi olla semmonen kelkkaura, joka pidettäisiin auki. Olisi sitten jokaiselle jotakin", kirjoittaa nimimerkki Cyynikko.
Kaikkia eivät kävelijät kuitenkaan häiritse vaan voi olla jopa päin vastoin mukava jututtaa kanssaihmisiä liikkumatavasta riippumatta.
"Minua ei haittaa vaikka joku kävelijä on ladunviertä kulkemassa. Usein olen jääny rupatteleen. En ole vielä nähny, että joku olisi tahallaan polkenut latuja rikki ja päivittäin käyn hiihtämässä, kävelijöitä olen nähnyt ja jututtanut", kirjoittaa nimimerkki Sompa.
Latu voi käydä ahtaaksi myös hiihtäjien kesken. Hiihtäjiä on monenlaisia: yksi hiihtää kovaa treeniä ja toinen nauttii hitaammasta liikkumisesta luonnossa.
"Tahtoopa kommentteja tulla ku en ole Iivon kaltainen pikamenijä. Jos olet hiihtelijä niin kommentteja tulee. Yli kuusikymppinen ei enää ole ohjus tuolla ladulla, vaan nautiskelee luonnossa liikkumisesta", muistuttaa nimimerkki Hidas.
Jotkut lukijoista kertoivat kuulleensa haistatteluja ja muuta epäasiallista kielenkäyttöä, ja jotkut kertoivat jopa joutuneensa väkivallan uhriksi. Muutama lukija kertoi tarinaa hurjistuneista hiihtäjistä, jotka ovat lyöneet sauvalla ihmistä tai koiraa. Tällaiset tilanteet ovat toivottavasti kuitenkin hyvin harvinaisia.
Vaikka laturaivokokemuksia lukijoilta tulikin, suurin osa ulkonaliikkujista osaa ottaa toiset huomioon ja nauttia reippailusta ilman mielipahaa. Eräs lukija vihjaa, että enemmän saattaa ihminen kiihtyä näppäimistön äärellä:
"Noin joka toinen päivä tulee talvella hiihdettyä, eikä mainittavia ongelmia ole ollut. Eikä raivoa. Enin raivo näyttää olevan täällä median puolella", kirjoittaa nimimerkki Sepi22.
Ja kyllä vanha sanontakin sanoo, että sopu sijaa antaa. Ainakin Kuusamossa, jos nimimerkin Kuusamoon kirjoitusta on uskominen:
"Tervetuloa lykkimään suksilla Kuusamoon! On 18 km pitkä ns. ympäryslatu, jolle sopivat pertsaa hiihtävät, luisteluhiihtäjät sekä toiseen reunaan kävelijät. Lisäksi nelijalkaiset ystävämme koirat saavat olla mukana. Paljon olen hiihtänyt ja yhtään kertaa ei ole raivottu."
Sunnuntain plussakelin jälkeen sää näyttäisi viilenevän Oulussa ensi viikolla taas pakkasen puolelle. Hyviä hiihtosäitä on siis vielä tälle talvelle tiedossa, eikä niitä kannata raivolla pilata.