Norjassa odotetaan malttamattomina vastauksia siihen, mikä ajoi Anders Behring Breivikin toteuttamaan käsittämättömän raa´at suunnitelmansa. Suurimmat odotukset kohdistuivat eilen tähän päivään, jolloin Behring Breivikin vangitsemisoikeudenkäynti alkaa.
Kaiken hämmennyksen keskellä oslolaiset toivoivat saavansa lohtua suruunsa, kun Behring Breivik lupasi asianajajansa välityksellä kertoa tekojensa taustat oikeudenkäynnissä.
Kaikki tieto irti
Oslolaisen rauhantutkimuksen instituutin johtaja Kristian Berg Harpviken toivoo, että oikeussalin ovet pidettäisiin avoimina. Samaan hengenvetoon hän myöntää, että tämä on juuri sitä, mihin tappajakin pyrki.
"Ymmärrän tilanteen ristiriidan, mutta sekä oslolaisten että avoimen demokratian kannalta on tärkeätä, että tiedämme tarkasti mitä tapahtui ja miksi", Harpviken kertoi sunnuntaina.
"Pahimmillaan suuret palstatilat kuitenkin yllyttävät jonkun kopioimaan Behring Breivikin tekoja", Harpviken arvioi.
Surullista kyllä, koko tapahtumasarja oli vaikuttava. Sen yksityiskohtainen valmistelu varmasti herättää myös ihailua.
Norjan pääministeri Jens Stoltenberg lupasi sunnuntaina, että iskuissa menehtyneiden nimet annetaan pian julkisuuteen. Kuitenkin jo nyt internetistä löytyy eri lähteiden pohjalta koottuja listoja menehtyneistä. Harpviken uskoi sunnuntaina, että näillä listoilla on useita vääriä nimiä, ja siksi myös ne tulee saada julki.
Poliittinen teko
Harpviken puhuu iskuista terrorismina.
Breivikin hyökkäykset olivat osoitettu suoraan monikulttuurisuutta -- ja Harpvikenin mukaan -- etenkin muslimeita vastaan.
"Tämä oli poliittinen teko, Behring Breivik halusi saada aikaan muutosta. Hän oli jo vuosia ollut turhautunut vallitsevaan politiikkaan. Sitä, miksi iskut kuitenkin kohdistuivat Behring Breivikin ihannoimaan norjalaisväestöön", Harpviken ihmettelee itsekin.
"Ehkä hän näki maahanmuuttajat syyttömiksi tilanteeseen, ja halusi vastuuseen ne, jotka päätöksiä tekivät", tutkija arvioi sunnuntaina.
Keskustelu maahanmuuton ympärillä on viime vuosina kuumentunut myös Norjassa. Suurin kauha sopassa on ollut vahvasti oikealle nojaavalla, ulkomaalaisvastaisella FrP-puolueella, johon myös Behring Breivik kuului vuoteen 2006. FrP onkin kieltänyt kaikki yhteydet mieheen vuoden 2006 jälkeen.
Maahanmuutto on silti Harpvikenin mukaan Norjassa pienempi ongelma, kuin luultavasti millään muulla Euroopan maalla.
Suuremmasta oireilusta ei siis iskuissa ollut kyse. Äärioikeistolaiset liikehdinnät on Norjassa tukahdutettu tehokkaasti, eikä yksittäisiltä toimijoilta löydy johtajaa saati resursseja aktiiviseen toimintaan, Harpviken kertoo.
"Ironista kyllä, Breivik ei niitä kaivannut."
Isku vasten symbolia
Sen lisäksi, että isku kohdistui Norjan työväenpuolueeseen, kohdistui se myös puolueen tulevaisuuteen, Utöyan-saarelle.
"Saaren leirit ovat äärimmäisen symbolisia ja tärkeitä työväenpuolueelle, ovat olleet jo vuosikymmeniä. Kaikki puolueen merkittävät poliitikot ovat olleet siellä leireillä, tavanneet tulevia puolisoitaan, hakeneet oppia politiikkaan. Täytyy ymmärtää sen merkitys, että osaa iskeä sinne.
Yhdeltä huhulta Harpviken halusi eilen katkaista siivet.
"Puhe fundamentalistikristitystä on ollut harhaanjohtavaa. Hän ei toiminut missään kristillisessä liikkeessä, mutta halusi vanhojen kristillisten perinteiden nousevan kunniaan", Kristian Berg Harpviken muistutti.