Noin viidesosa Pohjois-Pohjanmaan koulurakennuksista on sisäilmaongelmaisia. Tämä käy ilmi Kalevan teettämästä kyselystä. Rakennusten tilanne on kuitenkin parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja määrä vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä.
Termillä sisäilmaongelma ei tarkoiteta ainoastaan homeongelmia. Vaikka oireilu yhdistetään usein home- ja kosteusvaurioihin, sisäilmaongelmiin sisältyy kaikki potentiaalisesti oireita aiheuttavat sisäilman ominaisuudet, kuten tunkkaisuus, pölyisyys ja kemikaalit.
Pohjois-Pohjanmaalla suurin osa ilmoitetuista ongelmarakennuksista kärsi raporttien mukaan puutteellisesta ilmanvaihdosta. Seuraavaksi yleisimmiksi löydöksiksi listattiin vesivahingot tai kosteusvauriot, mikrobilöydökset tai -vauriot, VOC-päästöt sekä kuidut. VOC-yhdisteet ovat rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvia kaasuja, joiden epäillään olevan terveydelle haitallisia. Kuituja sisäilmaan irtoaa esimerkiksi mineraalivillasta.
Suurin osa rakennuksista toimii koneellisella ilmastoinnilla. Ilmoitettuja painovoimaisella ilmastoinnilla toimivia rakennuksia on vain yhdeksän 272:ta, ja molemmilla toimivia on kolme. Yhdessäkään painovoimaisesti ilmastoidussa rakennuksessa ei ole tutkimuksin löydetty sisäilmaongelmaa.
Tutkimusaineiston perusteella rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin. 50-luvulla rakennetut koulurakennukset olivat ylivoimaisesti ongelmallisimpia. Tulos on jokseenkin yllättävä, sillä useimmiten epäonnistuneimpina pidetään 60- ja 70-luvuilla rakennettuja rakennuksia.
Tämä selviää myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n tänä keväänä tekemästä tutkimuksesta. 50- ja 80-luvun rakennukset tulevat kuitenkin ongelmallisuudessa heti perässä. Tulos selittyy sillä, että kuntien rakennuskanta on usein iäkkäintä, joten niissä 50-luvun rakennuksia on eniten. OAJ julkistaa kyselyn tulokset syksyllä.
Yleinen vastuu koulurakennusten terveellisyydestä on sekä kuntalain että erityislainsäädännön nojalla kunnalla. Lainsäädäntö korostaa myös rakennuksen omistajan viimekätistä vastuuta. Julkiset koulurakennukset omistaa yleensä kunta tai kuntayhtymä.
Useassa tämän hetkisessä ongelmarakennuksessa ollaan jo tartuttu toimeen. Esimerkiksi Kalajoen Merenojan ja Pohjankylän kouluissa sekä Kuusamon Määttälän koulussa sisäilmatutkimukset ovat vielä kesken. Limingassa sisäilmaongelmaiset Lakeuden, Ketunmaan ja Rantakylän koulut on suunnitelmissa poistaa käytöstä kevääseen 2018 mennessä.
Lisäksi Pyhäjoella käydään kunnan mukaan hyvää keskustelua Saaren koulun tilanteesta. Kesän aikana koulurakennuksia remontoidaan muun muassa Kempeleessä, Taivalkoskella ja Lumijoella.
Iissä kunnanhallitus on nimennyt huhtikuussa erillisen sisäilmatyöryhmän. Työryhmään kuuluu muun muassa kunnan johtoa, rakennuttajainsinööri ja vastaava työterveyslääkäri. Vastaavia työryhmiä on perustettu muissakin kunnissa.
Toimeen ollaan tarttumassa myös valtakunnallisella tasolla. Hallituksen käynnistämä Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelma tuodaan eduskuntaan syksyllä pääministerin ilmoituksella.