Kaleva 120 vuotta: Juho Raap­pa­na perusti Kalevan aikana, jona sen­suu­ri hait­ta­si sa­nan­va­paut­ta – aja­tus­ta omasta leh­des­tä pi­det­tiin lap­sel­li­se­na

Kalevan perustamista pidettiin aikoinaan uhkarohkeana ja lapsellisena ideana. Juho Raappana kuitenkin uskoi unelmaansa ja osti vanhan kirjapainon.

Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.
Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.

Kalevan perustamista pidettiin aikoinaan uhkarohkeana ja lapsellisena ideana. Juho Raappana kuitenkin uskoi unelmaansa ja osti vanhan kirjapainon. Millainen mies hän oli?

Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.
Raappanan perhepotretti oletettavasti vuodelta 1908. Juho Raappanan lisäksi kuvassa vaimo Maria ja lapset Erkki, Aaro, Mauno ja Helka.

Kalevan ensimmäisen numeron takana oli yksi mies, jolle totuuden tuominen kansan tietoon oli sydämen asia. Hän oli Kalevan perustanut Juho Heikinpoika Raappana. Perimätiedon mukaan Raappana oli syvästi uskonnollinen, pidetty ja määrätietoinen mies.

Raappanan juuret ovat Rantsilassa, jossa hän syntyi 25. syyskuuta vuonna 1869. Hän sairasti lapsena polion, jonka seuraus oli elinikäinen liikuntavamma. Vamman takia Raappana joutui tukeutumaan liikkuessaan keppiin. On arveltu, että osittain tämän takia, hän hakeutui akateemiselle alalle. Helpotusta liikkumiseen Raappana sai polkupyörästään, jota kutsuttiin polleksi. Pollen avulla Raappana kulki toimituksen ja postin väliä ”uskomatonta nopeutta”.

Ylioppilaaksi Raappana kirjoitti Oulun Suomalaisesta Lyseosta vuonna 1891. Hän oli erittäin lahjakas oppilas ja todella taitava ainekirjoittaja. Huhuttiin, että hän kirjoitti aineita myös koulutoveriensa puolesta. Lukion jälkeen Raappana lähti Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Yliopisto-opinnot loppuivat kuitenkin lyhyeen, luultavasti rahan puutteen takia. Helsingistä Raappana palasi takaisin Oulun seudulle ja työskenteli kansakouluopettajana Oulujoen pitäjän Pikkaralan koululla. Hän oli erittäin tykätty opettaja, oppilaiden mieleen Raappana jäi varsinkin taitavana kanteleen soittajana.

Samoihin aikoihin, tarkemmin vuonna 1892, Raappana avioitui Maria Loviisa Steniuksen kanssa Oulussa. Vuosi häiden jälkeen pari sai esikoisensa Erkki Raappanan, josta tuli aikuisiällään tunnettu kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari. Oululainen kirjailija Robert Brantberg on kirjoittanut Erkin elämästä kirjan. Juho ja Maria saivat vielä kaksi poikaa Aaron ja Maunon sekä kaksi tytärtä Helkan ja Irjan. Kuopus Irja kuitenkin kuoli jo vuoden ikäisenä.

Lehtimiesuralle Raappana ajautui vuonna 1896, jolloin hänestä tuli silloisen oululaisen sanomalehti Kaiun toinen toimittaja päätoimittaja K.F. Kivekkään palvelukseen. Kivekäs kuvailee apuriaan raittiiksi ja tunnolliseksi. Raappana työskenteli Kaiussa runsaat kaksi vuotta ja ilmeisesti pohdiskeli pitkään ajatusta omasta lehdestä. Idea konkretisoitui, kun vanha Barckin kirjapaino tuli omistajansa kuoltua halvalla myyntiin. Unelma omasta lehdestä sai osakseen paljon epäilyä, osaltaan ihan aiheesta. Lehti syntyi aikana, jota määrittivät ensimmäinen sortokausi, lehdistön sensuuri ja monta jo Oulussa toimivaa kilpailevaa lehteä. Raappana kuitenkin uskoi ajatukseen, jota muut pitivät lapsellisena.

Vuonna 1899 Raappana allekirjoitti vanhan jo parhaat päivänsä nähneen painon kauppakirjan. Hintaa rakennuksella koneineen ja kalusteineen oli 3 500 markkaa. Seuraava askel oli painolupa, joita myönsi Painoasiain Ylihallitus Suomessa, hakemuksia käsitteli kenraalikuvernööri. Lupahakemuksessa Kaleva oli kuusipäiväinen lehti, joka jaettaisiin arkipäivisin kello kuusi iltapäivällä Oulun keskustassa. Lisäksi keskiviikkoisin ja lauantaisin ilmestyisi supistuspainos maaseutua varten. Anomus hyväksyttiin yllättävän nopeasti ja uskotaankin, että Raappanan uskonnollisuudella oli siihen myönteinen vaikutus.

Ajan henkeen kuului, että lehdet piikittelivät ja syyttelivät toisiaan varsin kärkkäästi. Niin teki myös Kaleva, ja varsinkin Kalevan ja Kaiun väliset erimielisyydet ajan asioista levisivät lukijoihin asti. Oululaiset jakautuivat selvästi Kaiun ja Kalevan kannattajiin. Toimitustyön tekeminen oli myös jatkuvaa kamppailua sananvapauden ja sensuurin kanssa. Kaleva, kuten monet muutkin lehdet, lakkautettiin kolmeksi kuukaudeksi esivallan arvostelemisesta. Lakkauttamisesta aiheutui valtavia taloudellisia tappioita. Sensuurin lisäksi Kalevan taloutta söivät ”herkkähipiäiset” lukijat, jotka haastoivat Raappanan Oulun raastupaan, aikansa oikeuteen, useaan kertaan. Syynä oli yleensä lukijaa loukkaava kirjoitus. Korvauksia maksettiin esimerkiksi rakennusmestari Lillqvistille tekstistä, jossa Raappana syytti Lillqvistin käyttävän työmaallaan sekundääritiiliä.

Kalevan talous ei Raappanan aikana toipunut, ja Raappana jätti lehden masentunein ja vastahakoisin mielin vuonna 1904. Lehti ja paino myytiin Kalevassa aiemmin työskennelleelle Jaakko Tervolle. Lehtimiesuran päätyttyä Raappana ei kuitenkaan lannistunut vaan vaihtoi jälleen uraa ja perusti asianajotoimiston. Juho Raappana menehtyi syyskuussa 1923 Oulussa ollessaan 53-vuotias.

Tällainen Kaleva oli Raappanan aikana

Levikki vuonna 1899 noin 1500 kappaletta

Vuosikerran hinta 6 markkaa

Nelisivuinen

Ei kuvia, todella harvoin piirroksia

1. sivu: sää, valuuttakurssit, päivälista, matkustavaiset, kuolinilmoitukset, muut ilmoitukset, pääkirjoitus

2. sivu: selostus jostakin päiväkohtaisesta tai yleisestä aiheesta, uutiset Oulusta ja läänistä, pakina

3. sivu: Venäjän ja ulkomaan uutiset, yleisönosasto, nurkkaromaani

4. sivu: ilmoituksia ja edellisen sivun juttujen jatkoa, nurkkaromaanin toinen puoli

Lauantain lehdessä Oulun kirjeet. Suosittu palsta, jossa toimittaja esiintyi Nyyrikki nimimerkillä ja otti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Ilmestyi vuosina 1899-1909.

Suomen sanomalehdet

Åbo Tidningaria 1771, ensimmäinen Suomessa ilmestynyt sanomalehti

Tietosanomat 1776, ensimmäinen kokonaan suomenkielinen lehti

Kalevan kanssa samaan aikaan Oulussa ilmestyivät: Kaiku, Louhi, Oulun Ilmoituslehti ja Uleåborgsbladet

Huvudstadbladet 1864

Keskisuomalainen 1871

Aamulehti 1881

Kauppalehti 1898

Kaleva 1899

Päivälehti 1889 - Helsingin Sanomat 1904

Turun sanomat 1904

Ilta-Sanomat 1932

Ilkka 1906