Hammaslääkäri Soili Taskila tapaa päivittäin lapsia Herukan hammashoitolassa. Hänen mukaansa lasten hampaiden kunto on heikentynyt viime vuosina.
"Minulla on sellainen tuntuma, että ekaluokkalaisilla on nyt enemmän reikiä kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Suurin syy tähän on se, että limsan juonti ja makeisten napostelu on monissa perheissä riistäytynyt käsistä", hän mainitsee.
Taskilan mukaan perinteisistä karkkipäivistä lipsutaan yleisesti. Makeisia ostetaan päivittäisillä kauppareissuilla, ja karkkia, keksejä ja muita sokerisia välipaloja napsitaan kotona pitkin iltaan. Tämä näkyy lasten hampaissa lisääntyvinä reikinä.
"Kun hammashoitolassa tiedustelemme karkkipäivistä, käy usein ilmi, että lapset syövät makeisia monta kertaa viikossa. Hampaiden kannalta suosittelemme vain yhtä karkkipäivää viikossa", hän huomauttaa.
Ennen karkkipäivä oli käytäntönä useimmissa perheissä. Taskila arvelee, että pitkälti karkkipäivän ansiosta vanhemmilla ikäluokilla on suhteellisen hyväkuntoiset hampaat.
"Nyt ollaan kuitenkin menossa huonompaan suuntaan", hän harmittelee.
Edes säännöllinen hampaiden harjaus ei estä napostelun aiheuttamia vahinkoja lasten purukalustolle.
"Lasten maitohampaat ja vasta puhjenneet pysyvät hampaat kestävät happohyökkäyksiä huonommin kuin aikuisten hampaat, joiden kiille on ehtinyt mineralisoitua kovemmaksi", Taskila sanoo
Hänen mukaansa myös lasten hammashygieniassa on parantamisen varaa. Kaikki vanhemmat eivät jaksa patistaa jälkikasvuansa säännölliseen hampaidenpesuun aamuisin ja iltaisin.
"Lapsi pitäisi totuttaa hammasharjaan heti, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Koululaiselle hampaiden harjauksen tulisi olla jo arkirutiini", Taskila korostaa.
Sata grammaa riittää
Liiallinen sokerin syöminen näkyy hampaiden ohella myös ylipainona. Oysin ravitsemusterapeutti Leea Järvi sanoo, että lasten lihavuus on yleistynyt viime vuosina.
Yksi ilmiötä selittävä tekijä on sokerin määrän lisääntyminen suomalaisten ruokavaliossa. Ihanteellista olisi, että sokerin osuus päivittäisestä energiansaannista olisi kymmenen prosentin luokkaa.
"Sokeri sinällään ei ole vaarallista, mutta se vie tilaa muilta hyviltä ruoka-aineilta. Usein käy niin, että esimerkiksi suklaalla korvataan leipää, hedelmiä ja muita terveellisiä välipaloja", hän toteaa.
Myös Leea Järvi kehottaa vanhempia kontrolloimaan lasten karkin kulutusta.
Ravitsemusterapeutin mielestä myös karkkipäivänä on syytä pitää kohtuus mielessä, ja lapsen ei pidä antaa tottua suurien karkkimäärien ahmimiseen.
"Esimerkiksi puolen kilon irtokarkkisäkki sisältää hurjasti energiaa. Sopiva annos lapselle karkkipäivänä olisi noin sata grammaa. Kuitenkin myynnissä olevat valmiit karkkipussit ja suklaalevyt ovat paljon suurempia", Järvi muistuttaa.
Sekä ravitsemusterapeutin että hammaslääkärin mielestä lapset kannattaa pitää makeisista erillään mahdollisimman pitkään. Alle kolmivuotiaalle ei edes lastenkutsuilla ole syytä tarjota karkkia.
"Karkkiin lapset jäävät yleensä heti koukkuun. Jo ensimmäisen kerran jälkeen makeiset maistuvat lapsen suussa niin hyvältä, että niitä halutaan lisää. Monien muiden ruoka-aineiden kohdalla lapset tarvitsevat useampia maistelukertoja niihin mieltyäkseen", Leea Järvi huomauttaa.