Saimaannorpan suurin uhka on kalanpyydys, selviää Tero Sipilän norppaa koskevasta väitöskirjasta. Sipilän tutkimusten mukaan peräti 53 prosenttia havaitusta kuolleisuudesta johtuu kalanpyydyksistä. 39 prosenttia on villakarvaisten kuuttien poikaspesäkuolleisuutta ja niinkutsutuiksi luontaisiksi kuolemiksi on luokiteltu vain 5,5 prosenttia todetuista kuolinsyistä.
Saimaannorpan suojelubiologiaa monitahoisella lähestymistavalla valottava väitös paljastaa, että ensimmäisten verkkokalastuksen rajoitusalueiden (15.4.-30.6.) muodostaminen lisäsi syntyvän poikasen eloonjäämismahdollisuuksia noin viidenneksellä.
Viime vuosina verkkokalastuksen rajoitusalueilla syntyneiden poikasten mahdollisuus selviytyä yhden vuoden ikään on ollut noin kymmenen prosenttia korkeampi kuin rajoitusalueiden ulkopuolella syntyneiden.
Kanta taantunut huomattavasti
Sipilän mukaan nykyinen Koloveden hyljekannan tiheys viittaa mahdollisuuteen, että Saimaalla olisi ollut jopa noin 5 000 hyljettä. Tapporahatilastot huomioiden simulointi antoi populaation kooksi vain noin tuhat hyljettä vuonna 1893.
Vastaavan simuloinnin mukaan Itämerellä on elänyt 1900-luvun alussa 50 000-450 000 norppaa ja 30 000-200 000 harmaahyljettä.
Saimaannorppien määrä oli ilmeisesti pienimmillään 1980-luvun lopulla noin 180-200 hyljettä, josta se kasvoi vuosituhannen vaihteeseen noin 240-250 eläimeen.
Sukupuutto edelleen uhkana
Nuorten hylkeiden korkean kuolleisuuden lisäksi saimaannorpan esiintymisalueen nykyinen hajanaisuus lisää sukupuuton riskiä. Jos kapeiden salmien toisiinsa liittävien elinalueiden välillä hylkeiden siirtyvyys on vain 25 prosenttia verrattuna täysin yhtenäiseen populaatioon, sukupuuton todennäköisyys kasvaa noin kymmenkertaiseksi.
Mallin mukaan sukupuuton riskiä saadaan kuitenkin tehokkaimmin pienennettyä vähentämällä nuorten hylkeiden kuolleisuutta, joka osoittaa käytännön suojelutyön olevan oikean suuntaista.
Vaikka 1990-luvun lopulla saimaannorppapopulaatio hieman kasvoi, havaittu muutos ei sinällään ennusta suojelun onnistumista, sukupuuton välttämistä. Saimaannorpan esiintymisalue näyttää edelleen supistuvan.
Ympäristön muutoksista johtuvaa sukupuuttovelkaa joudutaan ilmeisesti maksamaan sekä Pohjois-Saimaan Pyhäselällä että Etelä-Saimaan Ilkonselällä. Sukupuutto on edelleen mahdollinen saimaannorpan tulevaisuuden vaihtoehto.
Sipilän väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina.