Oululaiset ovat viime viikkoina todistaneet, että Merikoskeen rakennettu kalatie toimii sittenkin. Vuosikymmenien toive on lopultakin toteutunut. Lohi nousee voimalan ohi ylävirtaan. Samaa tietä käyttävät muutkin Perämeren kalat, joita Merikoski houkuttaa.
Oulujokivarressa ja Oulujärven rannoilla uskotaan, että aika kalateiden rakentamiseksi kaikkiin Oulujoen voimalaitoksiin on viimeinkin kypsä. Enää Oulujokivarren kunnat eivät ole yksin, vaan asiaa ajetaan ponnekkaasti eurooppalaisella lohiprojektilla.
Ennen niin mahtavana lohijokena tunnettu Oulujoki on tikutettu täyteen voimalaitoksia. 1940- ja 1950-luvuilla teollistuva Suomi tarvitsi energiaa. Sitä saatiin halvalla valjastamalla vapaina virtaavia jokia jauhamaan sähköä. Vaikka monet muutkin joet on valjastettu kansantalouden palvelukseen, Oulujoki on Suomen intensiivisimmin säännöstelty joki.
Vuosikymmeniä voimalaitosten rakentamisen jälkeen näytti, ettei raiskattu joki toipuisi koskaan ennalleen. Nyt tilanne on hieman parempi. Vaikka rakentamisen jäljet näkyvät, rantoja on maisemoitu ja kalaa istutettu. Vain luonnonlohi puuttuu. Ongelmana yhä on veden korkeuden vaihtelu.
Merikosken toimiva kalatie on antanut uutta uskoa ja toivoa siitä, että lohi voisi nousta Oulujokeen. Lohen ja muidenkin kalojen tie Merikoskelta Oulujärveen on pitkä ja jyrkkä. Matkalla on seitsemän voimalaitosta. Pyhäkosken voimalaitoksen putouskorkeus on peräti 32 metriä. Joen putouskorkeus Oulujärveltä Merikosken suulle on yli 120 metriä. Voimalaitosten ohittamisessa on kaloilla tekemistä.
Maailmalla on kuitenkin runsaasti esimerkkejä lohiteiden rakentamisesta suurten patojen ohi. Siksi jokivarressa uskotaan, että Oulujoen varustaminen toimivilla kalateillä on mahdollista. Kymmenen vuotta sitten kustannuksiksi arvioitiin 100 000 markkaa nousumetriä kohti. Vaikka tuoreita laskelmia kalaväylän rakentamisesta ei ole, kysymys olisi miljoonien eurojen hankkeesta.
Joen rakentajaa Oulujoki Oy:tä ei enää ole. Se fuusioitiin Fortum Oy:hyn, joka omistaa nyt koko joen. Vaikka rahoitusta saataisiin EU:lta, ilman Fortumin panosta kuntien rahkeet tuskin riittävät. Sen kuuluu ottaa vastuuta kalateiden rakentamisesta
Lohen paluu Oulujokeen on tärkeää. Mutta ilman lohtakin joen virkistyskäyttöä pitää parantaa ja tehostaa. Oppia voitaisiin ottaa vaikkapa Simojoesta. Se on lohijoki, joka aktiivisesti pyrkii kansainväliseksi matkailukohteeksi.
paakirjoitus@kaleva.fi