Kuningas lohen palauttaminen Kemijoen-Ounasjoen vesistöön on osoittautunut maratoniksi, jossa on tarvittu turnauskestävyyttä sekä uskoa, toivoa ja kykyä sietää takaiskuja. Epäilijöitä, kampittajia ja rahapussin vartijoita on riittänyt siinä määrin, että aloitus on aina siirtynyt tuonnemmaksi.
Mutta nyt Lapin liitossa on keksitty viisastenkivi kalateiden rakentamiseksi. Se onnistuu edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalon mukaan koplaamalla Euroopan unionin vesipuitedirektiivi ja tulvadirektiivi samaan pakettiin. Molempien direktiivien tavoite on vuodessa 2015. Tuolloin vesistöjen ekologisen tilanteen pitäisi olla hyvä ja suurtulvat hallinnassa.
"Direktiivit on sovitettu yhteen niin, että palauttamalla vaelluskalat vesistöön, palautamme samalla rakennetun vesistön ekologisesti niin hyväksi kuin se on mahdollista. Allastaminen hoidetaan mahdollisimman luontoystävällisesti", Ylitalo perustelee.
Tulvasuojelun ratkaisuksi on esitetty Vuotoksen altaan sijoille rakennettavaa Kemihaaran monitoimiallasta sekä tulvapatoja kahteen Ounasjoen suureen sivujokeen. Kemihaarasta otettaisiin irti myös energiahyöty.
"Jos jokiyhtiöt saavat energiahyötyä tulvadirektiivin käytännön toteuttamisessa, niiden pitää tulla maksumiehiksi myös kalateiden rakentamiseen. Kemijoki Oy pitää esitystä mielenkiintoisena", Ylitalo huomauttaa. Tulvasuojelu allasehdotuksineen on lausunnolla. Odotettavissa on kuumentuneita tunteita.
Ilman tätä koplausta kalateiden rakentamisen rahoittaminen on Ylitalon mukaan huomattavasti kovemman takana. "TE-keskus on ollut tässä suurin kanto kaskessa."
Isohaaran nykyisen kalatien hoitaja, Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala ei kytkykaupasta oikein tykkää, eikä se hänen mielestään ole monen muunkaan mieleen. "Aluksi oltiin tarkkoja koplauksista, silloin puhuttiin vain lohihankkeista. Mutta jos näin halutaan tehdä, niin mikäs siinä, jos se vie asiaa eteenpäin", Viitala sanoo.
Viitala on menneet vuodet vienyt lohihanketta eteenpäin sydänverellä, mutta asioiden vanuminen on tasoittanut mielen. "Aikanaan oli kova imu päällä: silloin tuntui, että asian puolesta kaatuu vaikka betoniaitaa", hän naurahtaa nuoruuden innolleen.
Rahoituksen rakentaminen on osoittautunut monisyiseksi verkoksi, mutta nyt Viitalankin mielestä vaikuttaa suhteellisen uskottavalta, että jotain alkaa tapahtua. Ainakin ensimmäisen kalatien pitäisi myös Ylitalon mielestä olla pläkkiselvä juttu. Lapin liitto on osoittanut Lapin ympäristökeskukselle tähän käyttöön rahoja ja ympäristökeskus on sitoutunut sen toteuttamiseen, Ylitalo linjaa. EU-rahan käytöstä on tehty periaatepäätökset.
Suunnittelijat harvassa
Isohaaran kalatien suunnitteluun on jo raha irronnut. Maksajina ovat jokivarren kunnat, valtio ja EU. Tarjouskilpailu suunnittelutyöstä on käytännössä käynnissä, mutta Keminmaan ympäristönsuojelusihteeri Aapo Mäenpään mukaan suunnittelijoita on harvassa. "Veristä kisaa ei ole odotettavissa." Haku onkin päällä myös Ruotsin suuntaan.
Itse kalatien rakentaminen on määrä aloittaa ensi vuonna. Sen rahoituspäätökset tehdään myöhemmin maakunnan yhteistyöryhmässä. Ensimmäinen kalatie on vaikein, kallein, suurin ja monimutkaisin. Hintalappua sille ei ole vielä lyöty, mutta tämän hetkisen arvion mukaan se maksaa noin 900 000 euroa.
Ylitalon mukaan neljän seuraavan kalatien jatkorahoitus selvitetään 2009-2010, ja kalatiet rahoitetaan yhdessä pompsissa. Kalateiden omistajaksi on tarkoitus perustaa kuntayhtymä. Jokivarren kunnat ovat sitoutuneet vaelluskalojen palauttamiseen.