Merikosken voimalaitoksen vieressä sijaitsevassa kalatiessä uiskentelevat kookkaat ahvenet näkyivät perjantain auringonpaisteessa selvästi. Muutaman minuutin tuijottamisen jälkeen ei näkyviin tosin sattunut arvokaloja.
"Kyllä yksittäisiä lohiakin on nähty", kalatiestä tällä hetkellä vastaava energiainsinööri Mikael Tervaskanto kertoo. Esimerkiksi lohen ja taimenen vilkkain nousuaika on vielä edessä.
"Kun vesi oli alhaalla, viimeisen altaan välissä nähtiin paljon ahvenia, haukia, muutama taimen ja jopa yksi nahkiainen, vaikka sen nousu alkaa vasta kuukauden päästä."
Koko kalatiekompleksi koostuu kahdesta nousuväylästä ja kauneuspatoaltaaseen ruopatusta virtausväylästä. Vanhasta nippu-uittokanavasta alkavassa osuudessa on suuri rakokalatie ja pienempi Denil-tyyppinen tie.
Alemman voimalaitoksen osuuden pituus on 200 metriä. Rakoja on 16 ja pudotusta kertyy 2,5 metriä.
Kalatien valvontaa suunnitellaan
Tervaskanto ei kanna suurta huolta kalatien laittomista hyväksikäyttäjistä.
"Aika hyvin näitä luvattomia kalastajia karkottaa se, että on asutusta ja täällä liikkuu niin paljon ihmisiä. Se on tavallaan pelote. Ihmiset voivat ilmoittaa viranomaisille mahdollisesta salakalastuksesta", Tervaskanto rauhoittelee.
Kalatien ympäristöön ollaan kuitenkin suunniteltu valvontaa.
"Ei ole sen tarkemmin päätetty valvontakeinoista. On puhuttu esimerkiksi videovalvonnasta", Tervaskanto kertoo.
Rokastaminen
saatu kuriin
Voimalaitoksen alapuolisen kanavan luvaton rokastaminen eli suurilla heittokoukuilla kalastaminen on saatu jo vuosia sitten kuriin, kertoo vanhempi konstaapeli Kimmo Riikola.
Tehokas valvonta ja erityisesti rangaistusten koveneminen ovat tehonneet. Kolme vuotta sitten Oulun käräjäoikeus tuomitsi rokastajia ehdolliseen vankeuteen.
Riikolan tietoon ei ole tullut tapauksia joissa uuden kalatien ympärillä olisi liikkunut kalastajia, kuten eräässä mielipideosaston kirjoituksessa vastikään väitettiin. Poliisin päivystyksestä kerrottiin, että kalatielle ei ole tullut hälytyksiä.
Hupisaarenkin osuus lähes valmis
Hupisaaressa on kaksi betonista rakennettua allaskalatieosuutta, eli niin sanottua tekno-osuutta. Niiden välissä on luonnonmukainen puro-osuus. Yhteensä Hupisaaren kalatiellä on mittaa 320 metriä ja portaita on 48. Pudotusta on 8,5 metriä.
Vihertöitä ja ylimmän tekno-osuuden valutöitä vaille valmis kalatie näytti kiinnostavan myös ohikulkijoita.
"Kala ponnistaa rakoon ja voi sitten huilata pyörteeseen syntyvässä akanvirrassa. Altaiden pohjassa on myös kiviä, joiden takana kala voi levätä", Tervaskanto selittää kalatien rakennetta.
Peloista huolimatta kalat ovat löytäneet tien kauneuspatoaltaan poikki Hupisaaren päähän. "Rakennusmiehet ovat nähneet lohia. Kyllä tässä liikennettä on ollut."
Hupisaaren osuuden yläpäässä on vedenpinnan alla sijaitseva katselukoppi, jonka suuresta ikkunasta voi nähdä koko kalatien selvittäneet yksilöt omin silmin.
Katselukopin altaaseen asennetaan noin kuukauden kuluttua kalojen rekisteröintilaite eli skanneri. "Laite ei ole vielä paikalla mutta tilauksessa. Siitä tullaan näkemään, kuinka paljon jokeen asti pääsee kalaa."
Rekisteröintilaitteesta saa purettua monenlaista informaatiota kalojen liikkumisesta, koosta ja lajijakaumasta. Islantilaisvalmisteisen laitteen maksaa Oulun Energia, mutta sitä voi käyttää myös muun muassa yliopisto. "Tietoa voi tulkita tietokoneohjelman avulla. Siitä saa aika paljon irti", Tervaskanto kehuu.
Kuvaajan riemuksi lasin taakse ilmestyi esiintymispelkoinen noin kymmensenttinen särki.
Virallisesti käyttöön
400-vuotisjuhlissa
Kalatie siirtyy myöhemmin Oulun kaupungin vastuulle, sanoo kaupungin teknisen keskuksen johtaja Väinö Jounila. "Tekninen keskus ottaa sen (kalatien) hoitaakseen ja Oulun Energia maksaa", Jounila kuvaa työnjakoa. Virallisesti kalatie vihitään käyttöön kaupungin 400-vuotisjuhlien yhteydessä ensi vuonna.
Jounila kehuu kalatien virkistysarvoa. "Kun saadaan kalatien ympäristö kuntoon, siitä saadaan mahtavan näköinen", Jounila hehkuttaa.
"Syksyllä nähdään miten siika lähtee nousemaan. Jokikalastus voi lisääntyä."
Kalatien rakennuskustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. Kaupungin lisäksi hanke saa valtion ja Euroopan unionin tukea.