Ka­la­tien toi­mi­vuus var­mis­tuu

Pian neljä vuotta sitten käyttöönotettu Merikosken kalatie Oulujoen suulla alkaa lunastaa sille asetettuja toiveita. Viime kesänä Muhokselta, Montan voimalaitoksen alapuolelta löydettiin ensimmäisen kesän lohenpoikanen.

Merikosken voimalan koneasentaja Ahti Sipola kävi perjantaiaamuna 6. heinäkuuta nappaamassa kuvan noin 80 senttiä pitkästä ja 8 kiloa painavasta naaraslohesta.
Merikosken voimalan koneasentaja Ahti Sipola kävi perjantaiaamuna 6. heinäkuuta nappaamassa kuvan noin 80 senttiä pitkästä ja 8 kiloa painavasta naaraslohesta.

Pian neljä vuotta sitten käyttöönotettu Merikosken kalatie Oulujoen suulla alkaa lunastaa sille asetettuja toiveita.

Viime kesänä Muhokselta, Montan voimalaitoksen alapuolelta löydettiin ensimmäisen kesän lohenpoikanen. Mikäli se on paikan päällä kuoriutunut poikanen, se on ensimmäinen luonnonlohi joessa kuuteenkymmeneen vuoteen.

"Alueelle ei ole istutettu poikasia, joten tämä antaisi vahvasti viitteitä siitä, että kyseessä on alueella syntynyt poikanen", toteaa insinööri Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Valmisteilla on lisääntymisalueiden kartoitus, jonka pohjalta arvioidaan, paljonko joki voisi tuottaa poikasia.

Nykyisin lohi ja muut vaelluskalat pääsevät etenemään jokisuulta vajaan 40 kilometrin matkan Montan voimalaitokselle ja Oulujoen sivuhaaroihin, Muhos- ja Sanginjokeen, saakka.

Oulujoessa on yhteensä seitsemän voimalaitosta, joista vain Merikoskessa kalatie.



Petroskoihinkin halutaan luonnonvaraista lohta


Ympäristöalan toimijat haaveilevatkin jo uusista kalateistä. Suomalais-venäläinen yhteishanke tutkii mahdollisuuksia luonnonvaraisen lohikannan palauttamiseksi Oulujokeen ja Petroskoin läpi virtaavaan Lososinka-jokeen.

Hankkeessa ovat mukana muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Oulun yliopisto. Yksi hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on tehdä kalatiesuunnitelmat voimalaitoksiin.

"Tutkimuslaitosten edustajina tarjoamme skenaarioita, niiden toteuttamiseen tarvitaan voimakas yhteinen tahto", tiivistää tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Oleellista on kuntien ja alueellisten toimijoiden halu sitoutua tavoitteeseen.



Vaelluskaloista matkailuvaltti


Lohenpoikaset viettävät pari ensimmäistä vuottaan kotijoessa. Jos tulevana kesänä tehdään lisähavaintoja elpyvästä luonnonvaraisesta lohikannasta, se antaa hankkeelle lisäuskoa. Tutkijat uskovat, että luonnonvaraiset vaelluskalakannat voisivat olla melkoinen imagotekijä ja matkailuvaltti.

Erkinaron mukaan Oulujoki on kuitenkin vaelluskalakantojen palauttamiseen ehkä valtakunnan vaikein vesistö, kiitos latvasuille asti ulottuvan voimalajärjestelmän.

"Jos tavoitteena on täydellinen luonnonkierto, se on erittäin kova tavoite. Teknisesti on toki mahdollista saada vaelluskalat nousemaan useammankin padon yli. Pienikin luonnonkannan lisääntyminen olisi arvokasta."

Tämä siksi, että luonnonkiertoinen kala selviää takaisin kotijokeen istutettuja paremmin.

Oulujoessa luontaisia kutualueita on kuitenkin vähän. Tutkija Kalle Reinikainen Oulun yliopistolta toteaakin, että mikäli uusia kalateitä päästäisiin rakentamaan, niiden yhteyteen rakennettaisiin myös lisääntymisalueita.

Ilmoita asiavirheestä