Kemijoen kalateiden rakentajille tuli jokin aika sitten märkää rättiä, kun suurista rahoituskanavista ei irronnutkaan euroja tälle mittavalle hankkeelle.
Nyt mietitään kokonaisuuden paloittelemista pienempiin osasiin ja tunnustellaan rahoituksen saamista suoraan Brysselistä.
Pohjoisen entisten lohijokien yhteistyö on myös otettu harkintaan.
"Kun Kemijoen siivet eivät yksinään näytä kantavan, Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen olisi parasta lyöttäytyä yhteen", Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala sanoo.
Laajapohjainen tiimi on perustettu toteuttamaan ja hallinnoimaan Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen liittyviä hankkeita.
Viitala on pettynyt, mutta tiimi ei ole lyönyt hanskoja tiskiin eikä haudannut tätä maakunnan yhteistä asiaa.
"Me olemme oikeassa ja teemme kaikkemme hoitaaksemme homman loppuun."
Kemijokeen on tarkoitus rakentaa viisi kalatietä ja saada siten puoli vuosisataa sitten vesistöstä voimaloiden myötä kadonnut kala takaisin.
Paketti maksaa rakentamisineen ja istuksineen noin seitsemän miljoonaa euroa. Alkuperäisen aikataulun mukaan kalatiet olisi rakennettu vuonna 2009; nyt almanakkaa on venytettävä tuntemattomaan tulevaisuuteen.
Lupahakemus
toiselle kalatielle
Kalatiepakettiin haettiin merkittävää rahoituspottia Lapin TE-keskuksen maaseutuosaston kautta maatalousrahastosta, mutta maa- ja metsätalousministeriö torpedoi asian.
Ministeriön mielestä rahaston varoja ei voi käyttää kalateiden rakentamisiin ja istutuksiin.Jo aikaisemmin Lapin liitto torjui ajatuksen aluekehitysrahan käytöstä kohteeseen, vaikka Viitalan mukaan tätä rahaa on muualla käytetty vastaavanlaisiin hankkeisiin.
Viitala ihmettelee ja pitää käsittämättömänä sitä, että ministeriö perusteluissaan viittaa myös Isohaaran kalatien vähäiseen nousulohien määrään. Viitala luettelee heti tukun hyviä syitä, miksi näin on: Kalastus esimerkiksi harventaa tehokkaasti pyrkijöitä, eivätkä istutukset jokisuulle lisää nousumotivaatiota.
Lapin kalatalousjohtaja Olli Tuunainenkaan ei niele ministeriön perusteita. "Minä olen aina tyrmännyt ne huomauttamalla, että miten näin monta kalaa ylipäänsä nousee kalatietä, kun yksikään niistä ei ole leimautunut yläpuoliseen jokeen."
Rahastojen tien sulkeuduttua Lohijokitiimi etsii nyt toisia väyliä.
"Meidän on yritettävä suoraan Brysselin korttia kokonaisuuden rahoittamiseksi", Viitala huomauttaa.
Samalla tiimi käynnistelee ympäristölupahakemusta Isohaaran toiselle kalatielle, joka tulisi vanhan voimalaitoksen puolelle. Kemijoen toistaiseksi ainoa kalatie on uuden voimalan kyljessä.
Saumaa pohjoisten
jokien yhteistyölle
Lapin kalatalousjohtaja pitää järkevänä lähteä hakemaan lupaa vanhan voimalaitoksen yhteyteen. Hän uskoo, että kevättalvella lupa on jo myös saatu.
"Tämä on minusta ainoa tie viedä asiaa tässä vaiheessa eteenpäin, ellei takaportti sitten löydy Brysselistä", Tuunainen sanoo.
Unionin suora rahoitus olisi yksi vaihtoehto myös Isohaaran toisen kalatien rakentamiseen, mutta Tuunainen uskoo, että se mahtuu Pohjois-Suomen ykkösohjelmankin rahoitukseen.
Tuunaista harmittaa, että maakunnassa melkoisella yksimielisyydellä valmisteltu hanke on mutkistunut ja mutkistuessaan aikataulu venyy.
"Tällä ohjelmakaudella sitä ei saada valmiiksi. joten on tähyttävä seuraavalle, vuosien 2007 - 13 kaudelle. Silloin tosin apajilla ovat myös jo uudet jäsenmaat."
Kalatiet kiinnostavat myös Kemijoen eteläpuolella. Oulujoella on viritelty useampien kalateiden rakentamista valjastettuun virtaan ja Iijoella ollaan perustamassa Lohijokitiimin tapaista yhdistystä. Viitalan mielestä tässä olisi saumaa pohjoiselle yhteistyölle.
Samaa mieltä on Tuunainen, joka näkee, että Kemijoen ja Oulujoen suuret kalatiehankkeet saattaisivat tukea toisiaan ja nostaa unionin silmissä kokonaisuuden arvoa. Jos taas pohjoinen aloittaisi kalatiekilvan, asetelma koventuisi ja rahoituksen saaminen tiukentuisi.
Tuunaisen ja Viitalan mukaan Kemijoki on lohijokena ykkönen ja Iijoki kakkonen.
"Kemijoessa on parhaat mahdollisuudet elvyttää lohen luonnonkierto, koska Ounasjoki on vapaa ja kunnostettu uiton jäljiltä. Oulujoen vesistössä vapaita koskialueita on vähiten ja Ounasjoessa ylivoimaisesti eniten", Tuunainen perustelee. Matkailukalastuksen näkökulmastakin Ounasjoki on paras.