Ka­la­täit syynä osaan Kuu­sa­mon ka­la­kuo­le­mis­ta

Kalatäit ovat varmistuneet Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan laboratoriotutkimusten perusteella Kuusamon Kuoliolla todettujen kalakuolemien aiheuttajaksi.

Kalatäit ovat varmistuneet Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan laboratoriotutkimusten perusteella Kuusamon Kuoliolla todettujen kalakuolemien aiheuttajaksi.

Kovajärven ja Yli-Kuoliojärven välisessä Kuoliojoessa löytyi pari viikkoa sitten lajapäin joko kuolleita tai henkitoreissaan olevia pikkuahvenia.

Sen sijaan Kuusamon Kerojärveltä hieman myöhemmin kuolleina tavatuista pikkuahvenista ja kiiskeistä täitä ei Eelan Oulun alueyksikön tutkimuksissa tavattu.

Myöhemmin samoja pikkukaloja on löydetty kuolleina viereisistä Irnijärvestä ja hiljattain myös Polojärvestä, rannoille ajautuneina ja vedessä kellumasta.

Myöskään Ranuan Simojärven pikkuahvenia ja kiiskiä kohdannut joukkokuolema ei ole erikoistutkija Perttu Kosken mukaan kalatäiden aikaansaamaa.

"Kerojärven ja Simojärven kalojen kuolinsyy jäi avoimeksi. Niistä ei löytynyt mitään poikkeavaa, bakteeritutkimuksessa kalatautibakteereita ei tavattu."

Kuusamon ympäristötoimi käy hakemassa alkuviikosta vesinäytteet Kerojärvestä varmistaakseen, ettei veden huono laatu ole syynä kalakuolemiin.



Lämpöhalvaustakin epäillään


Kero-, Irni- ja Polojärven pintaveden lämpötila on helteiden takia harvinaisen lämmintä (22-23 asteista), ja eräät ranta-asukkaat epäilevät kalojen kuolleen lämpöhalvaukseen. Kaksikymmentä asteista vettä kun on mitattu muutamien metrien syvyydestäkin.

Jos kalat joutuvat lähtemään syvänteiden viileydestä pinnan lämpimään, ne voisivat Kosken mukaan halvauksen periaatteessa saadakin olojen nopean vaihdoksen takia. Hyvin epätodennäköiseltä se hänestä kuitenkin tuntuu. "Eihän vesien lämpeneminen mitenkään tavatonta ole, eivätkä kalat ole semmoiseen ennenkään kuolleet."

Kuolion kalojen menehtymisen taustalla on Kosken mukaan kalatäiden joukkoesiintyminen järvien rehevähköissä vesissä.

"Tätä kesää edeltävätkin kesät ovat olleet lämpimiä, ja suotuisissa oloissa kalatäit munivat paljon. Ne kuoriutuvat munintaa seuraavana kesänä ja tässä tapauksessa lieneekin päässyt syntymään jonkinlainen kehä. Jos kalakanta on tiheä, täillä on riittämiin kohteita, mihin iskeytyä."

Ilmiö ei ole mitenkään epänormaali, vaan Koski pitää sitä luonnollisena kantaa rajoittavana tekijänä tilanteessa, jossa kalat ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Eelan Oulun alueyksikön tietoon ei ole kuitenkaan tullut muita kalatäiden aiheuttamia joukkokuolemia.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä