Villi- ja lähiruoalle on kysyntää, varsinkin, jos sitä tarjotaan katuruokaperiaatteella.
Kuusamossa viikonvaihteessa järjestetyillä Katuruokamarkkinoilla kävi kahden päivän aikana noin 3 000 vierasta, ja tuottajilta loppuivat hetkellisesti kesken niin keitot kuin kalatkin.
– Villiruoka ei ole näpertelyä, vaan todellinen mahdollisuus myös viennillemme, sanoo suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö Elon hallituksen jäsen Maria Planting.
Villiruoalla tarkoitetaan suoraan luonnosta saatavaa ruokaa: marjoja ja sieniä, villiyrttejä ja -vihanneksia sekä kalaa, riistaa ja poroa.
Kuusamon katuruokamarkkinoilla tehtiin tutuksi koillismaalaista villiruokaa.
Tarjolla oli villejä ruokakokemuksia ja paikallisia käsitöitä yli 50 tuottajalta.
– Tyrnihilloa, koivusiirappia, nokkoslättyjä, kuusenkerkkäjääteetä ja raparperimehua, kuivattuja yrttejä, hamppua, karhunlihaa, poromakkaraa, villijuomia ja yrttisiä jugurtteja. Sekä tietysti koillismaalaista kalaa: paitsi tuoreena, myös paistettuna, loimutettuna, purilaisina, savustettuna ja säilykkeinä, listasi Kuusamon ensimmäisten katuruokamarkkinoiden puuhanainen Elisa Kangasaho markkinoiden tarjontaa.
Koillismaan villi ruoka -hankkeen projektipäällikkönä toimiva Kangasaho haluaa tehdä tapahtumasta jokavuotisen.
Kangasahon mukaan luonnontuotealan haasteena on raaka-aineiden saatavuus. Jalostajia alkaa jo olla, ja heillä on halua kehittää tuotantoa, mutta yrteistä on huutava pula.
Poimijoita tarvitaan lisää.
– Esimerkiksi kuusenkerkkää tilattiin 2 000 kiloa, mutta sitä saatiin kerättyä tänä kesänä vain noin 300 kiloa, Kangasaho vertaa
