Tornionjoen ja Simojoen vapaa-ajankalastus tuottaa enemmän euroja kuin merialueen ammattimainen lohenpyynti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan vapaa-ajankalastuksen arvo kipusi keskimäärin yli kolmeen miljoonaan euroon vuodessa.
Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö laskee, että kalastusmatkailijan saama lohikilo on jopa 20 kertaa arvokkaampi kuin merestä kaupan tiskille päätyvä lohi.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa tutkimuksessa on verrattu Pohjanlahden Suomen rannikon ja Ahvenanmaan ammattipyynnin taloudellisia vaikutuksia Tornion- ja Simojoen vapaa-ajankalastuksen tuottoihin.
Ammattikalastuksessa on otettu huomioon koko ketju jalostukseen ja vähittäismyyntiin asti. Toisessa vaakakupissa on lohijoille luvan lunastaneiden kalastajien rahankäyttö.
Vertailujakson 2003-2007 aikana vapaa-ajankalastuksen vuotuinen kokonaisvaikutus oli keskimäärin pitkälti yli kolme miljoonaa euroa, kun lohen ammattipyynti jäi hieman vajaaseen kolmeen miljoonaa euroon. Parhaana saalisvuonna ero vain kasvoi. Myös pyynnin työllisyysvaikutus kääntyi lomakalastuksen eduksi.
Hieman kummallisesti tutkimus kohottaa tiivistelmäosan aluksi ammattikalastuksen profiilia niputtamalla muun saaliskalan lohen joukkoon.
Tiivistelmä päätyy siihen, että lohen ammattimaisen kalastuksen taloudelliset vaikutukset ovat selvästi isommat kuin jokien vapaa-ajankalastuksen anti, jos laskelmiin otetaan mukaan lohenkalastajien muun saaliin osuus. Paljolti siian ansiosta lohenpyynnin keskimääräinen talousvaikutus nousee näin 6,5 miljoonaan euroon.
Raha lähtee joesta
"Tornion- ja Simojoen kalastusmatkailussa pyydetty lohi on taloudellisilta vaikutuksiltaan jopa 20 kertaa arvokkaampi kuin merestä kaupan tiskille päätyvä lohi", tulkitsee Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö tutkimustuloksia.
"Kun kyse on rajallisesta luonnonvarasta, niin kansantaloudellista hyötyä tulisi tarkastella tapettua lohikiloa kohti", korostaa järjestön varapuheenjohtaja Jouko Ojanperä. Jokien vapaa-ajankalastus teki tuloksensa keskimäärin 17,5 tonnin vuosipyynnillä, kun ammattilaisten osuus perustui noin 290 tonnin saaliiseen.
"Tutkimukseen on otettu myös sellaiset kalastajat, joiden pääasiallinen saalis ei ole lohi vaan joku muu, ja tämä muun kalan osuus on laskettu lohenkalastuksen arvoon", Ojanperä kummastelee. Järjestön mukaan ammattikalastuksen hyötyihin on näin saatu laskennallisesti lisää noin 3,6 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin pelkän lohen antama kokonaistuotto.
Ojanperä ihmettelee myös ammattipyynnille annettuja kilohintoja.
"Minä en ainakaan ole ikinä maksanut lohikilosta sitä hintaa, mitä tässä on tuotu esiin eli yli kymmentä euroa. Pitää muistaa, että lohenpyynti ammattikalastuksessa on marginaalinen parin kuukauden sesonkituote, jolloin myös hinnat polkeutuvat alas."
"Mutta kyllä näilläkin hinnoilla lohen vapaa-ajankalastus on paljon kannattavampaa kuin ammattipyynti", hän päättelee.
