Aurinko pilkistää juuri ja juuri horisonttiin piirtyvän Iivaaran huipun takaa, mutta iskee sitäkin terävämmin silmää aavalle Muojärven selälle.
Kuusamolainen Kauko Lukkari, 62, hakkaa tottuneesti tuuralla avantoa ja urkkii pian jään alle pyytämään laitetun katiskan. Kuulaana keskitalven päivänä järvellä on rikkumaton rauha.
Moni muukin kalamies saa uppoutua harrastukseensa hiljaisuuden keskellä, sillä kalastus etenkin talvella on yhä pienemmän joukon harrastus.
Suuntaus näkyy myös kalastuskorttien lunastuksessa. Entistä harvempi suomalainen ostaa enää itselleen kalakortin. Kalastuksen hoitomaksujen alamäki alkoi 1997, jolloin alle 16- ja yli 65-vuotiaat vapautettiin maksusta.
Maa- ja metsätalousministeriö on kampanjoinut kalastuskorttien puolesta lehdissä, televisiossa ja lähettämällä suoraan aiemmin kortin ostaneille kirjeitä. Kalakorttien lunastus on siitä huolimatta hiipunut, eikä kehitykselle näy loppua.
Maa- ja metsätalousministeriön riista- ja kalaosaston vapaa-ajan kalatalouden yksikön päällikkö, kalastusneuvos Pentti Munne sanoo, että tuoreimpien tietojen mukaan kalastuskorttien lunastus on putoamassa tänäkin vuonna.
Heinäkuun lopussa kortteja oli lunastettu kymmenen prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan 2 004.
Tuoreempia tilastoja ei ole vielä käytössä. Viime kuukausina muutoksia on voinut vielä tapahtua, mutta ministeriössä kalakorttien myynnin arvioidaan joka tapauksessa laskevan.
"Jälkeenjääneisyys on niin suuri, että uskon, että vähennystä tulee edelliseen vuoteen verrattuna", Pentti Munne sanoi.
Kalastus ukkoutuu,
nuoria ei tavoiteta
Kalastuskortteja lunastettiin 2 004 enää 280 000 ja niillä kerättiin rahaa reilut viisi miljoonaa euroa. Kalastuskortin hinta nostettiin 2 004 viidellä eurolla, 20:een euroon.
Siksi kalastusmaksuina kerättävä kokonaispotti ei notkahtanut yhtä paljon kuin lunastettujen korttien määrä.
Pentti Munne kertoo, että korttien lunastuksessa jatkunut alamäki hätkähdytti ministeriössä. Siksi sen syitä selviteltiin tuoreeltaan.
Tilastojen takaa on paljastunut muun muassa monista muistakin harrastuksista tuttu ilmiö, kalastajien ukkoutuminen. Maksusta vapautuu vuosittain arviolta 20 000 harrastajaa, jotka täyttävät 65 vuotta.
Nuorista ei saada varttuneen väen tilalle uusia kortin ostajia. Maa- ja metsätalousministeriö on yrittänyt tavoitella uusia kalastajia lähettämällä 18 vuotta täyttäville 60 000 kirjettä. Maksettuna niistä on palautettu vain 500 kappaletta.
Tulos ihmetyttää, sillä Rktl:n tutkimusten mukaan kalastus kiinnostaa nuoria. Hyvin moni on kokeillut ainakin pilkkimistä ja onkimista muun muassa mökkijärvillään.
Hoitomaksuina kootut varat tärkeitä
"Nuorten kalastamisesta tämä ei kerro mitään. 18 vuotta on sellainen ikä, jolloin tulee muut harrastukset. Kalastamiseen palataan suunnilleen 30 vuoden ikäisenä", Munne pohtii.
Kalastuksen hoitomaksuina koottavat varat ovat Suomessa tärkeitä. Niiden palautuksista yli puolet kohdennetaan järjestöjen ja kalastusalueiden toiminnan rahoittamiseen.
"Nämä ovat kaksi tärkeintä muotoa kalastuksen kehittämisessä", Pentti Munne sanoo.
Lisäksi korttirahoilla maksetaan korvauksia vesienalueiden omistajille ja kustannetaan kalavesien hoitoa. Maksujen keräämiseen, kampanjointiin ja koko järjestelmän pyörittämiseen varoista menee 500 000 euroa.
Tulojen kuihtumisen vuoksi on nostettu esille myös ajatus, että koko maksusta luovuttaisiin. Valtion rahapussi on kuitenkin niin tyhjä, että korvaavia summia on Munnen mukaan hankala löytää budjettiin. Siksi ainoaksi keinoksi on jäämässä se, että on vain yritettävä sopeutua nykyiseen tilanteeseen.
"Erilaisia konsteja on kokeiltu, mutta viisasten kiveä ei ole löytynyt", Pentti Munne harmittelee.
