Kalayrittäjät voivat syksyn aikana jälleen kieltää onginnan, pilkinnän ja viehekalastuksen vesistä, joihin he ovat istuttaneet arvokaloja muun muassa turisteja varten. Samalla myös emokalaparvien kasvatukseen tarkoitettuja lampia voidaan jälleen rauhoittaa.
Kalastuskielloissa palataan näin entiseen käytäntöön, kun eduskunta saa käsiteltyä kalastuslain muutosesityksen. Käytäntö muuttui, kun Korkein hallinto-oikeus antoi viime helmikuussa periaatepäätöksen, jonka mukaan vastaavissa vesissä voisi kalastaa myös ilman erillistä lupaa yleiskalastusoikeuteen vedoten.
KHO muutti lain tulkintaa, kun eräs yhdistys istutti vuokraamaansa vesistöön lähinnä kirjolohta ja rahoitti istutuksia myymillään kalastusluvilla. KHO:n mielestä kirjolohi ei ollut Suomessa luontaisesti lisääntyvää lajistoa, eikä yhdistyksen toiminta ollut riittävä peruste kalastuskiellolle.
Suomessa on tällä hetkellä 330 kalastuskohdetta, joihin istutetaan pyyntikokoista kalaa ja joihin myydään erillisiä lupia. KHO:n päätös asetti näiden harjoittaman istuta ja ongi -periaatteella toimivan kalastusmatkailun tyhjän päälle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kaiken lisäksi kirjolohi lisääntyy luontaisesti Suomessakin, esimerkiksi Vantaanjoessa.
KHO:n päätös vei
pohjan matkailulta
Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtajan Markku Myllylän mukaan lakiesitys ei käytännössä rajoita yleiskalastusoikeutta, sillä se palauttaa käytännön, joka edelsi KHO:n helmikuista päätöstä. "Suomessa on edelleen 188 000 yli viiden hehtaarin järveä, joissa voi kalastaa", Myllylä muistuttaa.
Hänen mukaansa oikeuden päätös aiheutti erikoisen tilanteen muun muassa Metsähallitukselle Hossassa ja Kylmäluomalla, joissa kalastajille myydään erillisiä lupia. Suurin osa, 35 prosenttia, istuta ja ongi -toimintaa harjoittavista yhteisöistä on kuitenkin yhteisten vesialueiden osakaskuntia.
"Oikeuden päätös olisi vienyt pohjan koko kalastusmatkailulta", Myllylä toteaa. Hän laskee, että kirjolohen istuttaminen voi tulla matkoineen maksamaan kymmenen euroa kilolta ja että kalastusmatkailua tarjoavilla yhteisöillä voi täten olla kymmenientuhansien eurojen pääoma kiinni istutuskaloissa. Jos ne eivät voisi rajoittaa kalastusta vesistöissä, eivät ne myöskään voisi myydä erillisiä lupia, joilla toimintaa rahoitetaan.
Myllylän mukaan kalastusmatkailu on nyt lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kalatalouden keskusliiton ja Matkailun edistämiskeskuksen seuraamissa yrityksissä varsinkin venäläisten kalastusmatkailijoiden määrät ovat lisääntyneet huimasti.
Kun lakimuutos astuu voimaan, asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus voi asettaa kalastusrajoitukset kerrallaan enintään viideksi vuodeksi. Te-keskus voi jatkossa rajoittaa tai kieltää kalastuksen turvatakseen kalakannan tehokkaan hoidon, tutkimuksen, kala- tai rapukannan, kalakannan taloudellisen hyödyntämisen tai estääkseen kalojen liiallisen häirinnän.