Vapaa-ajan kalastus saa vihdoin perjantaina ensimmäisen laajemman museon. Asikkalan Päijännetalon näyttelytiloissa esitellään muun muassa suomalaisen vieheen pitkä historia sekä uistinteollisuuden värikkäitä vaiheita.
Kalastusmuseoyhdistyksen sihteeri ja museohankkeen vetäjä Ari Lappalainen kiittää paikkaa, johon museo nyt saatiin. Entisen meijerin vieressä aaltoilevat sekä Päijänne että Vääksynjoki, johon rakennettiin kruununkalastamo Kustaa Vaasan määräyksestä 1500-luvulla.
"Pystymme esittelemään joessa vaikkapa vanhoja pyyntitapoja. Päijänteelle on tarkoitus myydä myöhemmin viehekalastuslupia." Museon sijoittamisella Asikkalaan on vankka historiallinenkin pohja. Alueella on pyydetty kalaa hengenpitimiksi ja myytäväksi, ammattimaisesti ja harrastellen – kunkin ajan suosikkivälineillä.
Suomen vanhin kalastusseura on pitänyt majaa Kalkkistenkoskella vuodesta 1886 ja levittänyt uusia pyyntivälineitä. Asikkalassa viriteltiin jo 20 vuotta sitten kalastusmuseota, hanke käynnistyi uudelleen valtuustoaloitteesta pari vuotta sitten. Kunta viritti yli yhdeksän miljoonan markan EU-projektin, jolla vanha meijerirakennus muuttui Päijännetaloksi.
Kalastusmuseon näyttelyä rikastuttavat huomattavasti kahden keräilijän ja Museoviraston esineet. Niiden ansiosta suomalaisen vieheen historia esitellään melko täydellisenä. "Yksittäisistä esineistä arvokkain taitaa olla tuhat vuotta vanha vaskiuistin Konnevedeltä", kertoo Ari Lappalainen.
Vielä vanhempia kalastusvälineitä edustavat kiviset pilkit ja siimapainot, joiden iäksi on arvioitu jopa 5 000 vuotta.