Ka­las­ta­jil­le uusi ra­hoi­tus­ka­na­va

Kalataloudelle ollaan kehittelemässä uusia rahoitusmahdollisuuksia. Uudesta Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) on mahdollista rahoittaa niin sanottuja kalatalouden toimintaryhmiä, joiden avulla on tarkoitus kehittää paitsi elinkeinoa itseään myös lisätä kalatalouden alueellista yhteistyötä.

Kalataloudelle ollaan kehittelemässä uusia rahoitusmahdollisuuksia. Uudesta Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) on mahdollista rahoittaa niin sanottuja kalatalouden toimintaryhmiä, joiden avulla on tarkoitus kehittää paitsi elinkeinoa itseään myös lisätä kalatalouden alueellista yhteistyötä.

Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari kertoo, että parhaillaan tunnustellaan, minkälaista tarvetta ammattikalastajien piirissä on kalatalousryhmien perustamiselle.

"Lopullista rahoituspäätöstäkään ei vielä ole tehty, mutta jos ja kun kalatalousryhmiä ryhdytään perustamaan, niitä todennäköisesti syntyy enimmillään seitsemän koko maahan", hän kertoo.

Lapissa on lupaavia alueita

Talvensaari kertoo, että tavoitteena on muodostaa alueen ja kalastuselinkeinon kehittämiseen suuntautuneita aktiivisia ryhmiä, joissa olisivat edustettuina alan toimijat, alueelliset viranomaiset ja riippumattomat alueen edustajat, siis elinkeinosta todella kiinnostuneet tahot.

"Alueen toimijoiden kuten kalastajien, jalostusyrittäjien, vesiviljelijöiden ja kuntien tulisi hakemusta varten laatia yhteinen kehittämissuunnitelma. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi kehittämishankkeet, yhteistoiminta markkinoinnissa ja kuljetuksessa, pyyntitekniikan kehittäminen, uusien tuotteiden ideointi sekä myös investoinnit esimerkiksi kalastusmatkailuun. Innovatiiviset ja ennakkoluulottomat hakemukset pärjäävät tässä haussa parhaiten", hän sanoo.

Pohjois-Lapissa kalatalousryhmä voisi Talvensaaren mielestä toimia ainakin Inarin ja Lokka-Porttipahdan alueella, mutta myös muita elinkeinokalatalouden alueita kannattaa miettiä mukaan.

"Potentiaalisia alueita Lapissa on, sillä esimerkiksi Inarijärvestä pyydetään vuodessa kalaa noin 170 000 kiloa, Sodankylän suurista tekojärvistä Lokasta ja Porttipahdasta noin 190 000 kiloa, Kemijärvestä noin 100 000 kiloa sekä Unarijärvestäkin noin 15 000 kiloa", hän kertoo.

Talvensaari arvioi, että kalatalousryhmiä syntyy eniten rannikkoalueille, missä harjoitetaan merikalastusta.

"Olisi hyvä, jos kalatalousryhmä saataisiin myös pohjoisille järvialueille. Pohjois-Lapin lisäksi kalatalousryhmän perustamista todennäköisesti harkitaan ainakin Kuusamon ja Posion suunnalla sekä Perämeren rannikolla", hän tietää.

Tiistaina Talvensaari esitteli uusia rahoitusmahdollisuuksia Lokan kalastajille. Vastaanotto allaskalastajien parissa oli myönteinen.

Risto Pyhäjärven mielestä kylän ammattikalastajien parissa riittää paljon kehittämistä. Eräs tärkeimmistä on kalastuselinkeinon jatkuvuuden turvaaminen.

"Vielä nyt kalastajia kylässä riittää, mutta määrä tulee laskemaan, ellei ammattia saada nuorille houkuttelevammaksi. Kun kalastajien määrä putoaa, vähenevät myös saalismäärät, jolloin kuljetuskustannukset nousevat liian suuriksi", hän kertoo.

Ilmoita asiavirheestä