Myyntipöydällä sätkivistä kaloista on mätkäisty tiettävästi Suomen – ja ehkä koko maailman ensimmäiset sakot.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hiljattain hankolaisen kalastajan Magnus Ekströmin maksamaan neljä päiväsakkoa eli 272 markkaa eläinsuojelurikkeeksi tulkitusta tapauksesta, jossa Ekströmin mateet liikkuivat vielä myyntipöydällä useita tunteja pyynnin jälkeen.
Kaloista valitti käräjäoikeuteen Ympäristökeskuksessa työskentelevä eläinlääkäri, joka huomasi maaliskuussa Ekströmin kalojen liikkuvan ja liikuttavan kiduksiaan tiskillä maatessaan.
Eläinlääkärin kanssa mateita tarkkaili Hakaniemen kauppahallissa kolme kaupungin terveystarkastajaa.
Eläinlääkäri katsoi Ekströmin tuottavan kaloille lainvastaista tarpeetonta kärsimystä. Syytös meni käräjäoikeudessa läpi, sillä tuomarin mukaan todistajien tunnistamat elonmerkit kaloissa olivat selvät.
Ekström itse ei katso tehneensä mitään väärää, sillä hänen mukaansa kuolleet kalat liikkuivat myyntipöydällä refleksinomaisesti. Monet kala-alan asiantuntijat tuntevat ilmiön hyvin.
"Kalat voivat hyvinkin liikkua kuolemansa jälkeen vielä useita tunteja. Vaihtolämpöisen eläimen kuolema ei ole niin yksiselitteinen tapahtuma kuin ihmisen kuolema, jossa elintoiminnot lakkaavat heti", sanoo tutkimusjohtaja Petri Suuronen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Suurosen mukaan sätkiminen ei kuitenkaan aina ole pelkästään positiivinen merkki kalan tuoreudesta.
"Sätkimistä vähentää se, jos kalat tapetaan perusteellisesti heti pyynnin jälkeen. Kalojen ei pitäisi antaa kuolla itsestään. Se on eettisesti arveluttavaa ja vaikuttaa haitallisesti myös niiden makuun, kun veri jää lihaksistoon", kertoo Suuronen.