Kalevassa uutisoitiin (30.7.), että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut Kemijoen ja Iijoen voimalaitosten vanhoja kalatalousvelvoitteita. Vesivoimayhtiön pitää nyt suunnitella Iijokeen ja Kemijokeen lukuisia kalateitä voimalaitosten yhteyteen. Rakenteiden tulisi mahdollistaa smolttien ja kutevien yksilöiden vaelluksen mereen.
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoi, että vesivoimayhtiö arvioi mihin päätöksen taloudelliset näkökulmat perustuvat ja mitkä ovat vaikutukset yhtiön toimintaan. Hän arvioi, että Kemijoki Oy:lle syntyvät investointikustannukset ovat sadoissa miljoonissa euroissa.
Iijoen lohen luonnontilainen saalis vuositasolla oli 39 tonnia. Joen lohen, taimenen ja siian kokonaisvuosisaalis oli sata tonnia. Kemijoen vuosisaaliit olivat noin kolme kertaa isommat. Iijoen saalismenetyksiä on kompensoitu 310 000 lohen, 28 000 meritaimenen sekä 28 000 järvitaimenen kaksivuotiailla vuosittaisella noin 20 senttimetrin pituisilla poikasistutuksilla.
Tällä poikasmäärällä ei ole pystytty vähimmässäkään määrin palauttamaan joen luonnontilaista saalista. Raasakan voimalaitoksen alapuolisen jokialueen lohen, taimenen ja siian saalis vuositasolla on romahtanut alle kymmenen tonnin. Tämä on seurausta vähäisestä nousulohien määrästä. Joessa asustavat hylkeet käyttävät ravinnokseen nousukaloja ja istutuskalojen poikasia. Istutuksista ei ole ollut mitään hyötyä voimalaitosten yläpuolisille jokivarren asukkaille.
Suurin uhka Perämeren lohi- ja siikakannoille tulee olemaan kyttyrälohi, joka on tuhonnut Tenojoen lohikannan, vallannut Norjan rannikon lohijoet ja levinnyt kolmeen Ruotsin jokeen Tanskan ja Ruotsin Juutinrauman salmen kohdalla. On ajan kysymys milloin kyttyrälohi syrjäyttää ja valtaa Perämeren lohijoet.
Yli-Iin Kierikkikeskuksessa oli vuonna 2018 yleisötilaisuus, jossa etsittiin ratkaisua Iijoen luonnontilaisen saaliin palauttamiseksi. Toimivin ratkaisu on kompensoida kalatalousvahingot pyyntikokoisilla kasvatetuilla kaloilla. Iijoen luonnontilainen sadan tonnin vuosisaalis saadaan palautettua 800 000 eurolla (8 euroa/kg).
PVO:n Vesivoima Oy:n eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Pertti Pietinen piti tilaisuudessa kannatettavana vahinkojen kompensoimista pyyntikokoisilla kalojen istutuksilla. Hän kirjoitti 18.8.2020 Kalevassa: "Esimerkiksi vaaditulla tehokkuudella toimivia kalaportaita Iijoen kaltaisiin olosuhteisiin ei ole olemassa."
Pääministeri Juha Sipilän hallitus nosti kärkihankkeeksi Iijoen vaelluskalojen palauttamisen. Valtio, PVO-Vesivoima, Pohjois-Pohjanmaan liitto, jokivarren kunnat, kalastusalueet sekä Metsähallitus saivat koottua 12 miljoonan euron määrärahan. Tavoitteena oli suunnitella Iijokeen viiteen voimalaitokseen kalaportaat, käynnistää lohen ja taimenen ylisiirto voimalaitosten yläpuolisille vesialueille.
Raasakan voimalaitoksen yhteyteen suunnitellun kalatien rakentamiseen varattiin viisi miljoonaa euroa, mutta kukaan urakkatarjouksen tehneistä ei suostunut tekemään porrasta alle 10 miljoonan. Kalan nousuportaat viiteen voimalaitokseen maksavat vähintään 50 miljoonaa euroa ja lasku-uomat saman verran eli kokonaishinta hankkeelle olisi 100 miljoonaa euroa.
Mainitusta 12 miljoonasta eurosta meni konsulttipalkkioihin neljä miljoonaa euroa. Tällä summalla pyyntikokoisten kalojen istutuksilla olisi saatu viitenä vuotena palautettua Iijoen luonnontilainen saalis.
Lapin ELY-keskus yleisen kalatalousedun edistäjänä voi kertoa miksi rahavarat suunnataan niille konsulteille, jotka toimeentulonsa varmistamiseksi edistävät hyödyttömien ja kalliiden kalaportaiden rakentamista. Rahavarat pitää suunnata kalataloudellisia vahinkoja kärsineiden jokivarren asukkaita hyödyntäviin pyyntikokoisen kalojen istutuksiin. Iijoen jokivarren asukkaat ovat odottaneet toimenpidettä yli 70 vuotta.
Pentti Parviainen
kalatalousyrittäjä, Taivalkoski