Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Hakasuon kalanviljelylaitoksen toiminta ei palaa ennalleen pari vuotta sitten havaitun vakavan kalataudin jälkeen. Mädin ja pienpoikasten tuotanto istutuksia varten lopetetaan ja laitoksesta tehdään kokeellisen kalantutkimuksen keskeinen toimipaikka. Kymmenkunta vakituista työpaikkaa säilyvät.
Hakasuolla jouduttiin hävittämään kesällä 2003 noin 700 000 kalaa bakteeriperäisen BKD-munuaistaudin takia. Kalaston arvo oli 400 000 euroa. Laitoksen puhdistaminen kesti reilun vuoden. Emokalojen mätituotannon ennalleen saattaminen kestäisi 8-10 vuotta.
RKTL:n vesiviljelyjohtaja Unto Eskelinen kertoo, että BKT-taudin alkuperää ei pystytty selvittämään yksiselitteisesti. Tutkimustyöhön siirtymistä vauhditti se, ettei täydellistä varmuutta taudin pois pysymisestä ole saatu. Eskelisen mukaan kalatautien riskit ovat lisääntyneet EU-jäsenyyden aikana, sillä kalojen siirtämistä muista maista Suomeen ei rajoiteta niin paljon kuin aikaisemmin.
Paljon tutkittavaa
"Hakasuo on alunperinkin suunniteltu myös tutkimustyön tukikohdaksi. Koska tutkimus tarvitsee lisää tilaa ja kalanistutuksiin menevät poikaset voidaan saada muilta laitoksilta, päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Nyt edetään aika nopealla aikataululla", Eskelinen kertoo.
Hakasuon emokalojen pakkoteurastus ei aiheuttanut korvaamatonta tuhoa, sillä uhanalaisista kalakannoista on varaparvia toisissa laitoksissa.
Hakasuon toimipaikan päällikkö, tutkija Pekka Hyvärinen sanoo, että Hakasuosta voi tulla merkittävä kalantutkimuksen tukikohta. Siellä on jo olemassa muun muassa valtakunnan ainoat koelaitteet kalojen tutkimiseen virtavesissä. Hakasuo kiinnostaa myös ulkomaalaisia tutkijoita.
"Tilat ovat melko uudet, hyväkuntoiset ja allasyksiköitä on paljon. Ehkä jotain uuttakin rakennetaan. Tutkimusaiheita kyllä riittää. Hakasuolla on tehty aikaisemminkin tasokasta työtä. Siitä kertoo muun muassa se, että meillä on valmisteltu kuudessa vuodessa kuusi väitöskirjaa", Hyvärinen muistuttaa.