Taivalkoski Kotimaisen kalankasvatuksen lukuihin ei ole saatu korjauksia kovista ponnistuksista huolimatta, mutta ruokakalantuottajat eivät aio antaa periksi taistelussaan elinkeinonsa puolesta.
Suomen kalankasvattajien liiton toimitusjohtaja Kaisa Rossi sanoo, että vuonna 2000 asetettu tavoite nostaa kirjolohentuotanto aiempiin huippulukuihin, 24 miljoonaan kiloon, osoittautui liian kovaksi. Tästä huolimatta kasvutavoitteista ei ole luovuttu, vaikka maailman laajuisen ylituotannon vuoksi hinnat ovat polkeutuneet.
"Tuotannon lisäämiseksi asetetut tavoitteet osoittautuivat liian suuriksi, koska Norjalaiset pilasivat markkinat", Rossi harmittelee.
Tilastojen mukaan norjalaisten aggressiivinen marssi kalarintamalla näkyy rajuna. Lohen tuonti Suomeen on hitusen laskenut viime vuonna, jolloin kalaa tuli kotimarkkinoille 8,3 miljoonaa kiloa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 200 000 kiloa suurempi.
Kirjolohen tuonnissa hyppäys on sen sijaan raju, sillä edellisvuonna kalaa tuli 3,1 miljoonaa kiloa. Vuonna 2001 kirjolohta tuotiin vajaat miljoona kiloa.
Kalankasvattajaliiton tietojen mukaan kotimaisilla laitoksilla kirjolohta tuotettiin noin 15 miljoonaa kiloa.
Rossin mukaan kirjolohen tuonnin raju kasvu johtuu siitä, että markkinat menivät jumiin Japanissa. Norjassa kasvatettua kalaa kaupattiin tämän vuoksi entistä rajummin myös Suomeen.
Pankit pönkittävät
kasvattajia Norjassa
Rossin mielestä norjalaisten dumppauksesta on selvät näytöt. Tämän vuoksi kalankasvattajaliitto ja Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys tekivät viime vuoden marraskuussa kantelun EU:n komissiolle. Suomalaiset etujärjestöt saivat tukea myös muiden kasvattajamaiden järjestöiltä.
Oikeuksien perääminen EU:ssa on kuitenkin työlästä, sillä vuodesta 1997 lohentuonnille asetettujen minimihintojen toteutumisesta on myös kanneltu. Tähän saakka myötätuntoa on herunut vähän.
"EU on katsonut enemmän jalostajien ja kaupan etua. Norjasta on tullut halpaa kalaa, mutta vaakakupissa ei ole painanut se, että tämä olisi polkumyyntiä", Rossi sanoi.
Hänen mukaan kalankasvatuksen kupla on puhkeamassa. Suomalaista tuotantoa on pidetty kilpailukyvyltään huonona hintojen laskettua. Moni yrittäjäkin on joutunut luopumana kustannuspaineiden vuoksi leikistä.
"Nyt on kuitenkin paljastunut, että norjalaiset laitoksethan ovat konkurssikypsiä ja pankit joutuvat niitä tukemaan."
Kaisa Rossin mukaan norjalaisten talousahdinko ei selkeytä kuitenkaan kalamarkkinoita vuosiin. Pankkien tukemisen vuoksi tuotannon laskuakaan ei ole luvassa.
"Kalaa on vielä pakkasvarastoissa, josta ne uivat jossakin vaiheessa markkinoille", Rossi muistuttaa.
Norjan tuotantomäärät ovat suuria, sillä yksistään kirjolohta maan laitoksissa kasvatetaan vuosittain 50 miljoonaa kiloa.
Rossin arvion mukaan kotimaan kasvatukseen on tulossa lähivuosina notkahdus, sillä heikon tilanteen vuoksi poikasia on laitettu kasvamaan tavallista vähemmän. Vuosiluokan kasvattaminen teuraskalaksi vie 2-3 vuotta, minkä vuoksi vaikutukset näkyvät pidemmän aikaa.
"Tuotanto saattaa pudota kymmenen prosenttia", Rossi sanoi.
Hänen mukaansa kalankasvatuksella ei ole enää vesiensuojeluongelmia.
"Vuoteen 2005 asetetut vesiensuojelun tavoitteet on jo saavutettu, mutta siitä huolimatta uusia lupia myönnettäessä ehtoja kiristetään", Rossi ihmettelee.
Laitoksilta vaadittavien ympäristölupien uusiminen on hänen mielestään liian lyhytjänteistä, sillä ne ovat katkolla viiden vuoden välein.
Nykyisin suuntaus on ollut se, että rehun käyttöä kiristetään uusia lupia myönnettäessä. Tämä johtaa suoraan siihen, että tuotantoa laskettava.