Kalan pyyn­ti­se­son­ki vaih­te­lee la­jeit­tain

Kalan pyyntisesonki vaihtelee lajeittain. Kalan saatavuus on eri aikoina parhaimmillaan ja lisääntyy kohti kesää. Madeaikaa kestää vielä kuukausi, mutta sen jälkeen mateen saatavuus vähenee.

Kalan pyyntisesonki vaihtelee lajeittain. Kalan saatavuus on eri aikoina parhaimmillaan ja lisääntyy kohti kesää. Madeaikaa kestää vielä kuukausi, mutta sen jälkeen mateen saatavuus vähenee. Silakan sesonki kestää koko vuoden. Hauen, muikun, kuhan ja lahnan sekä kiiskin pyyntisesongit ovat alkamassa. Muikun osalta se jatkuu. Huhtikuussa alkaa ahvenen sesonki. Mukaan tulevat myös kuore, särki, säyne sekä taimen.

Kalojen saatavuuden kannalta vuoden paras kuukausi on ehdottomasti toukokuu. Silloin eri kalalajien kirjo on myös laajin ja parhaimmillaan. Toukokuun kalat ovat ahven, hauki, kiiski, kirjolohi, kuha, kuore, lahna ja lohi, mutta myös piikkikampela, siika, silakka, särki, säyne ja taimen.

Vielä kesäkuussa kalan saatavuus on hyvä, joskin ahven ja hauki jäävät, samoin kiiski, kuore ja särki. Heinäkuussa alkaa kampelan sesonki, kuha putoaa sivuraiteelle, samoin lahna ja säyne. Kirjolohta riittää kauppaan koko vuoden.

Eri kalalajien pyyntisesongit ja saatavuus löytyvät Kalatalouden keskusliiton oppaasta, joka on tarkoitettu perustiedoksi kalastusmatkailun kehittämiseksi, tuotteistamiseksi ja markkinointiin. Oppaan ovat kirjoittaneet keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä sekä projektipäällikkö Mika Laamanen.

Kalastuksesta luontoelämyksiä

- Kalastusmatkailun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että saadaan aikaiseksi taloudellisesti tuottavaa yritystoimintaa. Tuotteistamalla kalastuspalveluita ja -elämyksiä pystytään tarjoamaan kalastuksesta kiinnostuneille asiakkaille mielenkiintoisia luontoelämyksiä, toteaa Myllylä.

- Käyttämällä hyväksi useita eri kalalajeja - punalihaisten lohikalojen ohella valkolihaisia kaloja mm. ahventa, kuhaa, haukea, madetta ja siikaa - sekä erilaisia kalastustapoja ja -välineitä voidaan asiakkaille tarjota korkealuokkaisia kalastuspalveluita kaikkina vuodenaikoina, huomauttaa puolestaan Laamanen.

Kirjan aineisto on kerätty Kalatalouden keskusliiton vuosina 1997-2004 toteuttamien kalastusmatkailun kehittämishankkeiden aikana. Kirjaan on otettu mukaan myös Suomen Kalastuslehdessä julkaistuja katsauksia muiden maiden kalastusmatkailusta sekä esimerkkejä menestyneistä kotimaisista kalastusmatkailuyrityksistä.

Kalan käsittely ja säilytys


Opas tuotteistetusta kalastusmatkailusta käsittelee kalastusta, kalastusmatkailua ja siihen liittyvää tarjontaa yleisellä tasolla varsin laajasti, mutta joiltain osin myös varsin yksityiskohtaisesti: Esimerkiksi kalaretkellä tulee kunnioittaa saaliskalaa, olipa se sitten mitä lajia tahansa. Alamittaiset kalat tulee laskea varovasti takaisin veteen.
Mukaan otettava kala taas käsitellään heti asianmukaisesti: tainnutetaan, verestetään, avataan ja laitetaan jäitten sekaan puhtaaseen kalalaatikkoon - kylmäkallekin jäädytettyjen mehupullojen kera kelpaa. Avainsana tässä on jääkylmä; kala kun säilyy nolla-asteisena kaksi kertaa niin kauan kuin kolmen asteen lämmössä. Perkaaminen, nylkeminen ja paloittelu tehdään myöhemmin.

Ilmoita asiavirheestä