Kalalla on nyt me­nek­kiä

Kalan kulutus on Suomessa vahvaa, ja siitä on kalaliikkeen hyvä ponnistaa. Oululainen Hätälä Oy valmistaa ja markkinoi kalatuotteita niin vähittäiskaupoille ja suurkuluttaja-asiakkaille kuin tukkuliikkeillekin. Valikoimasta löytyvät koti- ja ulkomaiset tuorekalat ja kalavalmisteet.

Silakasta einestä. Työnjohtaja Jani Niemelä (oik.) ja toimitusjohtaja Riku Isohätälä neuvonpidossa. Linjalla valmistuu silakkafileitä suurkeittiöiden käyttöön.
Silakasta einestä. Työnjohtaja Jani Niemelä (oik.) ja toimitusjohtaja Riku Isohätälä neuvonpidossa. Linjalla valmistuu silakkafileitä suurkeittiöiden käyttöön.
Kuva: Jukka Leinonen

Kalan kulutus on Suomessa vahvaa, ja siitä on kalaliikkeen hyvä ponnistaa. Oululainen Hätälä Oy valmistaa ja markkinoi kalatuotteita niin vähittäiskaupoille ja suurkuluttaja-asiakkaille kuin tukkuliikkeillekin. Valikoimasta löytyvät koti- ja ulkomaiset tuorekalat ja kalavalmisteet.

Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä kulkee uudistetun kalankäsittelylaitoksen kalseanviileissä tiloissa helteisessä Oulussa tyytyväisen oloisena: uusi tila alkaa olla tehokkaassa käytössä.

Laitoksessa on nyt töissä 45-50 henkeä. Nykyaikaiset kalankäsittelykoneet tekevät ison osan töistä, joten työntekijöitä ei kalaliikkeissä tarvita nykyään yhtä paljon kuin ennen vanhaan.

Hätälän liikevaihto on noin miljoonan euron luokkaa kuukaudessa. Kalaa käsitellään noin 2,6 miljoonaa kiloa vuodessa.

Riku Isohätälän mukaan Hätälän kalaliike on maassa ehkäpä 4-5 suurimman yrityksen joukossa. Markkinaosuus on 5-7 prosentin luokkaa.

Katteen saaminen on Isohätälän mukaan ongelma, vaikka liikevaihto kasvaakin.



Kasvatusolot Norjassa ylivertaiset


Isohätälän mukaan bisneksessä kilpailu on kiristynyt. Käytännössä kyse on siitä, että ylipäätään elintarvikemarkkinoilla hintoja pyritään painamaan alas. Muut elintarvikkeet käyvät omaa kisaansa myös kalaa vastaan.

Isohätälän mukaan alalla on tapahtunut jonkin verran keskittymistäkin.

Kalan tuonti kasvaa, suomalainen kalankasvatus ei ole yhtä kilpailukykyistä kuin norjalainen. "Norjassa kirjolohi kasvaa 12 kuukautta vuodessa, meillä kaksi ja puoli", Isohätälä toteaa.

Kalankasvatus on pienentynyt Suomessa puoleen, koska luonnonolot ovat Norjassa paremmat. 50-60 prosenttia Hätälän kalasta tulee ulkomailta eli enimmäkseen Norjasta. "Totta kai ostettaisiin mielellään täältä, jos kalaa vain saisi", Isohätälä sanoo.

Kalan hinta Suomessa on Isohätälään mukaan alhainen, jossakin Välimeren maissa kala saattaa olla Suomen hintoihin verrattuna todella kallista.

Suurtaloudet ja myös kotitaloudet haluavat yhä pitemmälle käsiteltyä kalaa. Ruotoja ei pitäisi olla ja annospalojen pitää olla valmiiksi tehtynä. Kalojen halutaan esimerkiksi suurkeittiöissä olevan isoja, jotta ruuanlaitto on tehokasta.

Hätälä on käytännössä keskittänyt toimintansa Ouluun. Yrityksen toiminnasta suurin osa on kalan tuontia, Norja on tuontimaana tärkeässä roolissa.

Kalastustoiminta on hiipunut Perämeren pohjukassa. Kalansaaliit ovat isompia etelämpänä, joten kalastustoiminta on siirtynyt sinne. "Meidän toimintaan se ei sinänsä vaikuta, kalaa on kyllä saatavilla", Isohätälä sanoo.

Monet suomalaiset kalankasvattamot ovat siirtyneet kirjolohen sijasta kasvattamaan siikaa, ja se on tiennyt kysynnän vähenemistä kalastetulle lohelle. Kasvattamoista on saatavilla tasaisesti tasakokoista siikaa.



EU:n virkamiehet
isoin ongelma


"Uusia tuotteita kehitetään ja markkinointia tehostetaan", on Isohätälän resepti tulevaisuutta varten.

Lohen suojatullit ovat olleet ongelma. Markkinahinta on heilahdellut EU.n toimenpiteiden takia. Isohätälän mukaan ainut uhka alalle on EU:n toimenpiteet. "Virkamiehethän saattavat keksiä mitä vain."

Meressä kalakannat vaihtelevat aina, se vaikuttaa alan teollisuuteenkin. Isohätälä uskoo, että kalaa kuitenkin riittää, vaikka sen loppumisella on uhkailtu."Muutama vuosi sitten sanottiin, että silakkakannat ovat romahtaneet. Nyt sanotaan, että kannat ovat jopa ylisuuret", Isohätälä sanoo.

Ilmoita asiavirheestä