Torstaina Pyhäjoessa havaitulle kalakuolemalle ei perjantaina löytynyt selvää aiheuttajaa. Kalat kuolivat veden happamuuteen, mutta syytä sille, miksi pH on painunut kalojen kannalta kuolettavan alas, ei ole löydetty. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus jatkaa tutkimuksia ensi viikolla.
"Vesikosken yläpuoleisessa pääuomassa veden pH on edelleen 4,4, mutta jokeen laskevissa sivu-uomissa selvästi parempi, 6:n ja 7:n välillä. Kauempana järvellä pH on kunnossa. Tutkimusten perusteella syyllistä ei voida osoittaa", kertoo ympäristökeskuksen biologi Esa Ojutkangas.
Ainoastaan Pyhäsalmen kaivoksen suunnasta tulevassa Tiukupurossa pH oli hieman alhaisempi eli 5,6, mutta sekään ei selitä joen tilannetta.
"Olemme pyytäneet kaivokselta selvitystä siitä, onko mitään poikkeavaa tapahtunut", Ojutkangas sanoo. Hän kuitenkin korostaa, ettei kaivosta voida tilanteesta syyttää. Kaivoksella kuitenkin käytetään rikastusprosessissa voimakkaita happoja.
Kaivos ei voi
olla syyllinen
Kaivoksen ympäristöasioista vastaava suojelupäällikkö Urho-Pekka Mustikkamäki vakuuttaa, ettei mitään poikkeavaa ole viime aikoina tapahtunut.
"Meiltä lähtee järveen vain puhdasta, juomakelpoista vettä. Kaikki kaivokselta johdettavat vedet käsitellään kalkkisaostuksella. Tarkkailemme päivittäin lähtevän veden pH:ta, ja se on koko ajan 6:n ja 7:n välillä. Missään tapauksessa kaivos ei ole voinut happamoitumista aiheuttaa."
Puhdistettua kaivoksen jätevettä ei ole tulva-aikana laskettu järveen lainkaan. Vettä alettiin laskea jälleen viime viikolla.
Pyhäjärven seudulla maaperän luontainen happamuus ei voi aiheuttaa järvi- ja jokiveden happamoitumista. Happamat alunamaat ovat lähempänä rannikkoa.
"Jostakin ulkopuolelta sen happamuuden on tultava. Pelkkien suovesien vaikutus ei voi olla näin voimakas", Ojutkangas toteaa. "Todellinen syy yritetään kaikin keinoin selvittää", hän vakuuttaa.
Voimalaitoksen turbiinin silpomia särjenpuolikkaita lilluu välkehtivänä massana sysimustan veden pinnalla Vesikosken voimalaitoksen alapuolella. Elävät särjet eivät olisi voimalaitoksen uumeniin joutuneet.
"Ei tällaista ole koskaan ennen ollut. Torstaiaamuna kuolleita kaloja aivan kuhisi tässä. Joukossa oli myös haukia ja ahvenia", ikänsä Vesikosken voimalaitoksen kupeessa asunut Pentti Haavisto kertoo.
Lokeilla ja variksilla on juhlapöytä katettuna. Osa yltäkylläisistä linnuista makoilee laiskana rantatörmällä. Saalistus on helppoa, sillä joen pinnalla lipuu kuin hidastettuna laumoittain huonokuntoisia kaloja.
Isku uudelle
kalastusalueelle
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eela on vahvistanut, että kalat ovat kuolleet veden happamuuteen. Pyhäjärveltä lähetettiin eilen kaloja Eelan Oulun laboratorioon.
"Junttiselällä on ollut happamuusongelmia jo pitkään. Näin alas pH ei kuitenkaan ennen ole painunut", Ojutkangas miettii.
Pyhäjoen yläjuoksulle juuri sille alueelle, missä kalakuolemat nyt ovat, rakennettiin joitakin vuosia sitten uusi viehekalastusalue, jonne on vuosittain istutettu runsaasti arvokalaa. Tämän kesän kalastuskauden avajaiset pidettiin perjantai-iltana. Kalansaaliin sijaan kuultiin asiantuntijatietoa siitä, mikä jokea nyt vaivaa.
"Onneksi kerkesin juuri perua ensimmäiset istutukset. Sinne piti tulla 250 kiloa kirjolohta", Pyhäjärvenkylän kalastuskunnan istutuksista vastaava Juha Tikka kertoo.
Hän ei uskalla edes arvailla, mikä vahinko kalakuolemista viehekalastusalueelle koituu.
"Saa nähdä, kuinka pitkään kalakuolemat jatkuvat ja kuinka pian uskaltaa istuttaa uutta. Ja kuinka kauan kestää, että kalastajat uskaltavat taas tulla tänne", hän pohtii.
Juha Tikka pelkää myös Junttiselän kalojen puolesta. Järven matalin selkä on ollut suosittu uistelijoiden kohde, koska sen haukikanta on ollut runsas.
"Hauki on juuri kutenut, ja on selvää, ettei kutu onnistu näin happamassa vedessä. Myös osa ahvenista ja särjistä on jo ehtinyt kutea", Esa Ojutkangas lisää.