Valtion kalastuksenhoitomaksun maksajien joukko kuihtuu edelleen, minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä kaavaillaan lakiuudistusta, jolla kalastuskortista luovuttaisiin kokonaan.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen perusteella yli puolet vapaa-ajan kalastajista liikkuu vesillä luvitta.
Tutkimuksessa on huomioitu satunnaisetkin kalastajat, mutta selvitys vahvistaa, että yhä harvempi on viime vuosina maksanut valtion kalastusluvan.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Roni Selén kertoo, että ministeriön rekisteriin tulee vuosittain noin tuhat uutta kalastuskortin maksavaa asiakasta. Rekisteristä poistuu samaan aikaan noin 7 000 kalastajaa. Ministeriössä pelätään, että suurten ikäluokkien vanhentuminen johtaa niin suureen katoon, että kalastuskorttivarat kuihtuvat olemattomiin.
Vuonna 1997 tehdyssä lakiuudistuksessa kalastusmaksusta vapautettiin alle 18- ja yli 64-vuotiaat, jolloin kalastusmaksujen alamäki alkoi. Nyt kalastuskorteilla kerätään vuosittain reilu viisi miljoonaa euroa, josta valtio palauttaa osan kalastuskunnille kalavesien hoitoon.
Kalavesien hoito vaarassa
Kalakorttivarojen pysyvä romahtaminen rassaa jo vakavasti kalavesien hoitoa. Kalastuskunnat joutuvat nostamaan omia lupamaksujaan, että ne pystyvät hoitamaan vuotuiset istutukset tehokkaasti.
Valtion kassaan kilahtavien lupamaksujen kadosta on tullut niin hankala ilmiö, että maa- ja metsätalousministeriössäkin on ryhdytty miettimään rahoitukselle uusia keinoja.
Alkuvaiheessa olevassa kalastuslakiuudistuksessa yhtenä vaihtoehtona on, että kalavesien omistajille palautuvat korvaukset rahoitettaisiin suoraan budjetista.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Roni Selén sanoo, että kalastuksenhoitomaksuina kerättävä summa on vakiintunut reiluun viiteen miljoonaan euroon. Rahojen saaminen budjettiin ei ole helppoa, sillä ratkaisulle on saatava muidenkin ministeriöiden tuki.
"Summa ei ole valtion budjetissa suuri, mutta tälle alalle se on merkittävä", Selén sanoi.
Kalastuslain uudistus on kuitenkin vielä vuosien päässä. Nyt koottuna on vasta uudistuksen pohjaksi pyydetyt lausunnot. Seuraavaksi muutoksia aletaan pohtia todennäköisesti perustettavassa työryhmässä.
Rangaistusten kiristämistä pohdittu
Osia kiireellisimmistä uudistuksista voidaan toteuttaa tätä ennenkin. Yksi tällainen on juuri kalastuslupamaksut.
"Ollaan mietitty rangaistusten tiukentamistakin. Tästä on keskusteltu oikeusministeriön kanssa", Roni Selén kertoi.
Kalastuksen kehno tila on näkynyt vuosia alentuneina lupamaksuina. Luvattoman kalastuksen laajuus vahvistui Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) viimeisimmässä kyselytutkimuksessa. Sen perusteella lähes 700 000 vapaa-ajankalastajasta vain noin 300 000 lunasti kalastuskortin.
"Tutkimuksessa on pikkutarkasti laskettu nekin, jotka ovat heittäneet vuoden aikana virveliä yhdenkin kerran", kertoi tutkija Anna-Liisa Toivonen RKTL:stä.
Kalakorttivarojen perinnässä on kaksi heikkoutta: salakalastuksesta lankeava mitätön rangaistus ja hatara valvonta.
Roni Selénin mukaan ainoaksi keinoiksi on jäänyt tiedottaminen ja valistus. Lisäksi ministeriö on lisännyt erilaisia tapoja maksaa kalakortti.
Kunnon kalastajalle
luvattomuus on häpeä
Metsähallituksen erätarkastaja Pertti Kurtti sanoo, että kyselyn paljastama salakalastajien määrä tuntuu suurelta. Metsähallitus kohdentaa valvontaa suosituille kalapaikoille. Kurtti laskee tarkastavansa vuosittain satojen kalastajien luvat. Ne puuttuvat vain harvoilta.
"Tahtovat olla sen porukan miehiä, joilla elämä ei ole oortningissa", Pertti Kurtti hymähtää.
Taivalkoskelainen Reijo Horsma on kalastanut joilla ja järvillä ympäri vuoden "puoli vuosisataa". Hänen mielestään lupien puuttuminen on aktiiviselle kalastajalle suorastaan häpeä. Siksi hän uskoo, että moni ostaa luvan, vaikkei sitä monesti kyselläkään.
Kostonjoella kevään ensimmäisiä kertoja virveliä heittävä Horsma kaivaa takkinsa taskusta luvat Pertti Kurtin tarkistettavaksi. Ne ovat piirulleen kunnossa.
Kysymys, milloin lupia on kysytty edellisen kerran, pistää kovan kalamiehen mietteliääksi. "Jos muistan oikein, ei ikinä", Reijo Horsma puuskahtaa lopulta.