Kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa päästiin myöhään tiistaina sopimukseen maailman merien kalakantojen suojelusta. Sopimuksen mukaan ryöstökalastettujen vesien kalakannat pyritään saamaan kestävän kehityksen edellyttämälle tasolle vuoteen 2015 mennessä.
Päätös voi vaatia väliaikaisten kalastusrajoitusten käyttöönottoa. Mahdollisesti voidaan myös määrätä pysyviä kalastuskieltoalueita kalojen lisääntymisen kannalta tärkeille alueille.
Tiistaina syntynyt sopimus ei ole maiden hallituksia laillisesti sitova.
YK:n mukaan yli 70:ää prosenttia maailman kaupallisesti hyödynnetyistä kalalajeista kalastetaan liikaa tai ne ovat hupenemassa.
Ympäristöjärjestöt arvostelivat keskiviikkona kuitenkin voimakkaasti syntynyttä sopimusta, sanoen sen olevan hyödytön.
"Sopimustekstissä ei oteta millään tavalla huomioon ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta vesien pinnan nousuun, luonnon monimuotoisuuteen tai kosteikkoalueisiin", sanoi ympäristöjärjestö Greenpeacen edustaja Matthew Gianni.
Johtajat vaativat
sitoutumista
Vesiasiat olivat keskiviikkona tapetilla muutenkin, kun asiantuntijat kehottivat kokousdelegaatteja nopeasti ryhtymään toimiin puhtaan veden ja kunnollisen viemäröinnin saamiseksi maailman köyhille. YK:n tilastojen mukaan maailmaa uhkaa lähivuosina noin 300 erilaista vesivaroista käytävää konfliktia.
Edellisten kestävän kehityksen kokouksien isäntämaiden Ruotsin ja Brasilian päämiehet julkaisivat yhdessä Etelä-Afrikan presidentin kanssa keskiviikkona vetoomuksen, jonka mukaan Johannesburgissa on saatava aikaan konkreettinen toimintasuunnitelma, jos maailman köyhyys aiotaan poistaa ja tuloeroja tasata.
Herald Tribune -lehdessä julkaistussa vetoomuksessa Ruotsin pääministeri Göran Persson, Brasilian presidentti Fernando Henrique Cardoso ja Etelä-Afrikan presidentti Thabo Meki vaativat "toimintasuunnitelmaa, jolla on selvät päämäärät ja selvä aikataulu."
Sen sijaan lukuisat kansalaisjärjestöt ilmoittivat keskiviikkona luopuvansa suunnitelmistaan protestoida kokousta muun muassa istumalakolla kokouskeskuksessa.
Kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet voimakkaasti maanantaina annettua määräystä, jonka perusteella vain tuhatkunta kokoukseen rekisteröityneestä 6 000:sta kansalaisjärjestön edustajasta pääsee itse kongressikeskukseen.
Keskiviikkona järjestöille luvattiin kuitenkin parempi pääsy kongressikeskukseen ja kuljetuksia kokouspaikalle luvattiin parantaa.