Raahe Suomen ympäristökeskus tutkii kasvi- ja eläinplanktonin sekä kalaston kehittymistä kalakuolemien jälkeen muutamassa kohteessa Etelä-Suomessa. Ongelmajärvien tilan seuranta tuottaa tietoa happikadon ja kalakuolemien vaikutuksista järvien tilaan.
Vanhempi tutkija Sari Mitikka Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että tutkimusta tehdään kolmella järvellä Uudellamaalla ja yhdellä järvellä Hämeessä. Tutkimuksen laajuuteen on luonnollisesti vaikuttanut rahoitus ja toisaalta yhteistyökumppanina toimivan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) resurssit ovat rajallisia.
Tutkimusponnistelujen edellytyksenä on myös ollut se, että järveltä on olemassa tutkimustietoa, johon nykytilannetta on mahdollista verrata. Mitikka toteaa, että kovin laajamittaisesta ekosysteemeihin menevästä tutkimuksesta ei nyt puhuta, kysymys on enemmän tehokkaammasta seurannasta.
"Seuranta on eteläpainotteista, mutta toisaalta tilanne on etelässä kaikkein pahin ja paineet virkistyskäytön kautta myös kovimmat."
Havainnointia voi
tehdä jokainen
Havainnointia voi Mitikan mukaan itse kukin tahollaan tehdä. Seurannassa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, näkyykö kalastossa tai saalislajeissa muutoksia, esiintyykö levähaittoja enemmän vai vähemmän kuin edellisinä kesinä. Ja jos kysymys on suuremmista levähaitoista, tulisi siitä ilmoittaa niin paikallisille kuin ympäristökeskuksen viranomaisillekin.
Vaikka kalakuolemat vesistöjen ravinnepitoisuutta ehkä nostavat, ei se välttämättä tarkoita sitä, että leväongelmat ovat tulevana kesänä suuremmat. Loppukevään sujuminen ja tulevan kesän sää vaikuttavat olennaisesti levätilanteeseen. Jos lomasäät ovat hyvät, ovat leväsäät myös hyvät.
"Mitään varmaa ei tässä vaiheessa voi sanoa. Voi vain ennustaa ja katsoa sitten pitikö paikkaansa vai ei. Jos isoja muutoksia tapahtuu, on niistä hyvä aina ilmoittaa viranomaisille."
Suuria yllätyksiä ei
enää odotettavissa
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella suurin osa kalakuolemista on tullut ilmi. Ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänän mukaan kalakuolemien määrä jää pariinkymmeneen.
"Ilmiön laajuus on nyt selvillä. En usko, että enää mitään isoja yllätyksiä tulee."
Kokonaiskuvaa siitä, miten alueella kuollutta kalaa on kerätty, ei Yrjänän mukaan nyt vielä ole käytettävissä.
"Niillä alueilla, joissa kuollutta kalaa on ollut merkittävästi, on sitä myös kerätty. Ranta-alueen asukkaat ja kalastuskunnat ovat lähteneet liikkeelle."
Yrjänä toivoo ihmisten maakunnassa ilmoittavan ympäristökeskukselle niistä toimenpiteistä, joita heidän vesialueillaan on kalakuolemien vuoksi tehty. Näin saadaan alueen kokonaistilanne paremmin selville. Sitä kautta voi löytyä uusia keräysmenetelmiä ja toimintatapoja.