Kalajokivarren suurimpien kaupunkien asukasluvut ovat kehittyneet lupaavalla tavalla. Alkuvuoden tietojen perusteella Ylivieskassa eletään toista ja Kalajoella kolmatta kasvun vuotta. Myös Nivala on pääsemässä mukaan kasvun kierteeseen. Pitkään muuttotappiosta kärsineen kaupungin asukasluku on kasvanut vuodenvaihteesta 41 ihmisellä.
Vaikka signaalit ovat positiivisia, varoittaa Oulun eteläinen -aluekeskusohjelman johtajaksi valittu Ari Saine innostumasta liikaa. Elokuussa tehtävässään aloittava Saine tietää, millaisia sudenkuoppia numerodatan taakse saattaa kätkeytyä.
"Ylivieska (+75 asukasta) ja Kalajoki (+44) ovat siirtyneet hyvälle uralle. Mutta ennen kuin voi puhua kasvusta, kannattaa kehitystä seurata vielä muutaman vuoden ajan. Pidemmän aikajänteen tarkastelu ei ole näissä asioissa pahasta", Saine muistuttaa.
Tällä hetkellä Saine toimii Ylivieskan seutukunnan Rakenteelliset vetovoimatekijät -projektin johtajana. Tulevalla ohjelmajohtajalla on selvä käsitys siitä, mihin Ylivieskan nousujohteinen kehitys perustuu.
"Imago on parantunut. Valtteja ovat kohtuullinen koulutustarjonta ja vahvistunut palvelurakenne. Kaupunki tunnetaan muun muassa kauppapaikkana", Saine sanoo.
"Suuria uhkakuvia ei ole näköpiirissä, jos vain omat vahvuudet osataan hyödyntää jatkossakin."
Ylivieskan tilanne on malliesimerkki keskittymiskehityksestä. Tosin maakuntien reuna-alueilla keskittymisen piirteet jäävät pienimuotoisemmiksi kuin suurissa kasvukeskuksissa.
Saineen mukaan Ylivieskan muuttovoitto kertyy pääsääntöisesti lähikunnista. Alueen nuoria kiinnostavat Ylivieskan koulut.
Väestörekisterikeskuksen toukokuun tietojen perusteella asemiaan ovat menettäneet Haapajärvi (-50 ihmistä), Alavieska (-20), Haapavesi (-13), Oulainen (-6) ja Merijärvi (-3). Sieviläiset saavat sen sijaan röyhistää rintaansa: saldo +36 on kova luku reilun 5 000 asukkaan kunnassa.
"Tietyissä Oulun eteläisen kunnissa on tehty hyvää työtä. Näkisin, että nämä onnistujat ovat nyt ottamassa pienen keskuskunnan aseman itselleen", Saine summaa.
Yksi profiiliaan nostanut paikkakunta on Kalajoki. Monipuolinen elinkeinorakenne takaa sen, ettei Hiekkasärkistä tunnettu kaupunki ole pelkästään herkkien matkailusuhdanteiden varassa.
"Myös metalli- ja puuteollisuus, maatalous, turkistarhaus ja kuljetustoiminta ovat vahvoja toimialoja", kaupunginjohtaja Jukka Puoskari muistuttaa.
Nivala kääntää kurssia
Asukasluvun orastava kasvu ei yllätä Nivalan kaupunginjohtajaa Pasi Marjakangasta. Merkkejä paremmasta näkyi jo viime vuonna, kun innokkaat rakentajat hankkivat kaupungintalolta tarvitsemiaan dokumentteja.
"Omakotitaloja rakennettiin ennätysvilkkaasti. Uusille taloille myönnettiin 46 rakentamislupaa. Lisäksi kaupunki möi 18 tonttia, kun normaalisti luku on 5-8", Marjakangas iloitsee.
Vaikka alkuvuoden tulos on Nivalan mittakaavassa merkittävä, tiedostaa Marjakangas realiteetit. Kymmenen vuoden aikajänteellä toiveissa on väkimäärän lievä kasvu - mutta vain toiveissa.
"Se, että väkiluku pysyy entisellään, on Nivalassa realismia", Marjakangas myöntää.
Viime kädessä kuntien kehitys on kiinni työpaikoista. Nivalan suunnalla uskotaan aluekeskusyhteistyöhön, joka perustuu erilaisten yhteistyöverkostojen luomiseen.
"Nivalan kehitys on kiinni myös alueen kehityksestä", Marjakangas tietää ja muistaa heti perään kehua omia joukkojaan:
"Toistakymmentä vuotta Tampereella asuneena voin sanoa, ettei Nivalan tarvitse hävitä palveluitaan. Pula!-oopperan myötä imago on vain parantunut."