Ylivieska
Neljä kalajokista porsaankasvattajaa aikoo rakentaa Ylivieskan keskustan tuntumaan Visuriin lähes 3 000 lihasian kasvattamon viimeistään vuonna 2004. Mukana hankkeessa on myös ylivieskalainen perunanviljelijä, jonka maalle suursikala sijoittuu. Ympäristölupahakemus jätetään lähiaikoina Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Toteutuessaan Mauno Rahkolan, Tuomo Heikkilän, Pentti Juolan, Mikko Kurikkalan ja ylivieskalaisen Timo Jaakolan yhteinen sikala on Pohjois-Suomen suurin lihasikojen kasvattamo ja yksi koko maan suurimmista. Sijoituspaikka löytyi Ylivieskasta siksi, että Vähäkankaan ja Visurin kylillä viljellään paljon rehuviljaa, jota yhtiömuotoiseksi kaavailtu suursikala aikoo ostaa suoraan tuottajilta.
"Muita syitä ovat Avena Siilot Oy:n viljavaraston läheisyys sekä hyvät liikenteelliset yhteydet", Mauno Rahkola kertoo.
Sikalarakennus on yli miljoonan euron investointi. Kun mukaan lasketaan käynnistyskustannukset, perustamiskustannukset nousevat noin 1,5 miljoonaan euroon.
"EU toi sikapuolelle rajuja muutoksia, joihin voi vastata vain tehokkuutta parantamalla ja yksikkökokoa suurentamalla sekä viljelijöiden välisellä yhteistyöllä. Etelä-Suomessa on investoitu viime vuosina rajusti sianlihan tuotantoon, ja jos emme täällä pohjoisessa siihen vastaa, tämä alue ei kohta kiinnosta ollenkaan lihanjalostusteollisuutta", Mauno Rahkola sanoo.
Lietelanta viljapelloille
Lihasikala merkitsee porsaankasvattajille siirtymistä jalostuksessa askel pidemmälle. Omien porsaiden menekki turvataan yhteisellä lihasian kasvattamolla.
"Koska Etelä-Suomessa on viime aikoina lisätty huomattavasti porsastuotantoa, on olemassa vaara, että porsaista tulee lähivuosina ylitarjontaa. Varaudumme tällä hankkeella myös siihen", Rahkola perustelee.
Hän näkee hankkeen koko alan tulevaisuuden kannalta merkittävänä ja myös viestinä muille viljelijöille siitä, että yhteistyötä lisäämällä, tuotantoa tehostamalla ja järkeistämällä EU-oloissakin on mahdollisuus menestyä.
Suursikalahanke on herättänyt lähialueen asukkaissa epäluuloja ja kiivasta vastustustakin. Suurin syy on lannanlevityksestä aiheutuva hajuhaitta.
"Tässä keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että alueen viljatilat tulevat saamaan erittäin hyvää lannoitetta kustannuksilla, jotka ovat noin 1 000 markkaa hehtaarille edullisemmat kuin ostolannoitteet", Mauno Rahkola toteaa.
Lannanlevityksen ideana on, että suursikala tekee lähialueen viljanviljelijöiden kanssa sopimukset lannanlevityksestä heidän pelloilleen. Levitysalaa tarvitaan säännösten mukaan noin 300 hehtaaria.
"Ei ole epäilystäkään, etteikö sopimuksia saataisi riittävästi", Rahkola uskoo.
Hän vakuuttaa, että hajuhaitta minimoidaan mahdollisimman pieneksi.
"Itse sikala ei haise juuri lainkaan. Lähimpään taloon on matkaa noin kilometri", toteaa Rahkola, jonka nykyinen porsassikala sijaitsee aivan Kalajoen keskustan kupeessa. Alueelle rakennetaan uusia taloja tälläkin hetkellä.
"Hajuhaittoja on keväällä levityksen aikaan parin päivän ajan. Levitystyö teetetään urakoitsijalla mahdollisimman tehokkaasti niin, että välittömästi levityksen jälkeen lietelanta mullataan maahan", Rahkola sanoo.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa lantaa tullaan käyttämään myös bioenergialaitoksissa, jolloin hajuhaitan pitäisi poistua lähes kokonaan. Muun muassa Ylivieskan Raudaskylään on suunnitteilla tällainen laitos.
Lanta varastoidaan pääosin sikalan yhteydessä sekä peltojen lähellä olevissa etäsäiliöissä, joita joko vuokrataan viljelijöiltä tai tarvittaessa rakennetaan.
Ympäristölupakäsittelyssä käydään tarkasti läpi sekä mahdollisesti haju- että vesistöhaitat. Alueen asukkaat ja maanomistajat saavat tilaisuuden ottaa lupaan kantaa. "Olemme varautuneet siihen, että luvasta valitetaan ylempiin asteisiin", Mauno Rahkola mainitsee.
Koska sikalan varsinaiset yrittäjät ovat kalajokisia, kasvattamoon palkataan ulkopuolisia työntekijöitä. Rahkola arvioi, että sikalanhoitajan lisäksi tarvitaan yksi kokopäiväinen ja 1-2 osapäiväistä työntekijää. Sen lisäksi sikalan toiminta poikii urakkaluonteista työtä.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maatalouden investointitukivarat ovat viime vuosina loppuneet pahasti kesken. Tämän ongelman ovat myös sikalaa suunnittelevat ottaneet huomioon.
"TE-keskuksen rahoituksessa on varauduttava vuoden viiveeseen. Hanke voidaan aloittaa jo ennen tukipäätöstä omalla riskillä", Mauno Rahkola sanoo.