”Arvaa, millä paikkakunnalla on vesialaltaan Suomen suurin kylpylä”, Jukka Puoskari kysyy. Kysymykseen tuskin osaisi vastata heti, ellei kysyjänä olisi Kalajoen kaupunginjohtaja.
Sehän on tietysti Kalajoella. Puoskari kehuu paikkakuntaa isoimmaksi matkailukeskukseksi sitten Lapin suurten turistirysien. Ja kesäkeskuksista se on ehdoton ykkönen.
Eikä siinä kaikki. Jo 1800-luvulla Hiekkasärkät vetivät matkailijoita ihastelemaan kaupunginjohtajan sanoja käyttäen ”luonnonoloiltaan ylivertaista hiekkarantamaisemaa, jota ei tässä laajuudessa ole missään muualla Suomessa”.
Luontoäiti on ollut antelias tälle Kalajoen suuhun muodostuneelle paikkakunnalle.
Eteläpäässä on maan kohoamisen synnyttämä erikoislaatuinen Rahjan saaristo sekä Siiponjokivarsi tunnelmallisine kanjoneineen.
Silmänkantaman päässä merellä kohoavat Kallan karit, minne on vuosisatojen saatossa rakentunut omalaatuinen kalastajayhteisö, jolla on yhä kruunun antama itsehallinto-oikeus.
Leton alue Kalajoen suistossa tunnetaan runsaasta linnustostaan.
Luonto on luonut puitteet kehittää matkailuelinkeinoa. Jos matkailu tuo rahaa, se myös vie. Jukka Puoskari myöntää, ettei elinkeinon kehittäminen onnistu ilman kaupungin vahvaa panosta.
Hiekkasärkkiin on uponnut kunnan rahaa kymmeniä miljoonia vanhoja markkoja eikä euroaika tuo siinä suhteessa muutosta.
Golfin imussa
Vielä menneellä vuosisadalla Kalajoen Hiekkasärkät tunnettiin paitsi maisemastaan myös juhannusjuhlistaan. Juhlille saapui kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilta Suomea. Maan ja maailman kuulut viihdetaiteilijat vierailivat siellä.
Juhannusjuhlat ovat kuihtuneet, ja samaan aikaan perhematkailun paino on kasvanut. Jukujukumaa vetää lapsia ja lapsenmielisiä.
Vieressä oleva leirialue on sekin maan ykkönen yöpyjien määrässä mitattuna.
Uusimpana vetonaulana on golfkenttä. Sen maine tunnetaan alan harrastajien keskuudessa jo laajalti. Golfkentän kylkeen on noussut loma-asuntoalue, joka paisuu kuin pullataikina.
Tällä vauhdilla rakentaen paikkakunnan turisteille tarkoitettujen vuodepaikkojen määrä kolminkertaistuu 10 vuodessa.
Tekemistä riittää
Jo reilut parikymmentä vuotta liiketoimintaa Hiekkasärkillä harjoittanut Tapion Tuvan isäntä Allan Seikkula on huolissaan hiekkadyynien kohtalosta.
”Kun kuuntelee entisiä paikkakuntalaisia, jotka tulevat käymään täällä, jokavuotinen voivottelun aihe on hiekkadyynien pilaaminen. Dyynit pitäisi säilyttää. Se on kaikista tärkein vetovoima”, Allan Seikkula arvioi.
”Luonto on alunperin tuonut väkeä tänne. Uskon, että näin jatkossakin”, otaksuu myös Jukka Puoskari. Hän kertoo kaupungin yrittävän ohjata rakentamista niin, että hiekkarantojen koskemattomuus säilyy.
Uusien loma-asuntojen ja suunnitteilla olevan hotellin, josta Puoskari ei halua juuri tänään sanoa mitään, avulla pyritään siihen, että Hiekkasärkät houkuttelisivat väkeä muuhunkin aikaan kuin sydänkesällä.
Lapista Kalajoelle matkailun menestystekijät -hanketta vetämään palkattu Janne Kyrö muistuttaa, etteivät matkailuelämykset ole usein ihmeellisiä. Mutta tämän päivän matkailija vaatii laatua.
”Että asiakas tietää, mitä saa, kun tulee Kalajoelle.”