Palopäällikkö Pekka Similä sukkuloi Ylivieskan ja Alavieskan väliä tiuhaan tahtiin tiistain ja keskiviikon ajan. Useat rakennukset olivat suuressa vaarassa kärsiä huomattavia vahinkoja, sillä jatkuvat sateet eivät yksinkertaisesti mahtuneet enää Kalajokeen. "Kolmen päivän aikana on vettä satanut 170--180 millimetriä, joka on sellainen määrä, ettei se mahdu Kalajokeen eikä sen sivuojiin", Ylivieskan palopäällikkö laski.
Similän arvion mukaan vedenkorkeus oli korkeimmillaan keskiviikkona iltapäivällä.
"Ensi yön voitte nukkua jo rauhassa", palopäällikkö rauhoitteli Mervi Lepistöä, joka oli valvonut edellisen yön jännittäen tulvaa.
Lepistön ja Jari Vierimaan pihalla läpimärkä halkovaja oli pieni huoli, sillä joen pinta lähenteli jo talon kivijalkaa.
"Olen seurannut tiistaista lähtien jännityksellä tilannetta. Ehkäpä tässä voi piakkoin hieman rauhoittuakin ja jopa hymyillä, jos vettä ei tule lisää", Vierimaa pohti.
Myös Alavieska sai oman osansa tulvivasta joesta, sillä ainakin yksi talo oli veden saartamana vielä keskiviikkona.
Kalajoella ja Perhonjoella virtaamat vastaavat jo suuruudeltaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa ja Lapuanjoellakin aletaan olla lähellä tavanomaisia kevättulvalukemia. Ainakin Kalajoella vesi on noussut pelloille ja katkaissut teitä.
Virtaamat ovat monin paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisiä: jos huhti- ja toukokuu jätetään pois laskuista, on esimerkiksi Kalajoen Niskakoskessa tämänhetkistä suurempi virtaama mitattu 40-vuotisen havaintojakson aikana vain kerran, elokuussa 1987.
Tulvahuipun uskotaan olevan ohi. Uudet rankkasateet tietäisivät lisää ongelmia.
Kalajoen yläjuoksulla sijaitsevan Reisjärven kunnan alueella noin 300--350 hehtaaria peltoa on veden alla. Vettä on pelloilla noin 30--40 senttiä. Kunnan maaseutujohtajan Pasi Liikasen mukaan on selvää, että tulva heikentää satonäkymiä. -- Katsotaan, miten tilanne kehittyy. Sadon tulevaisuus riippuu paljon tulevasta säästä ja maalajista, Liikanen toteaa.
Lue lisää huomisesta Kalevasta.
