Yli kuusituntiseksi venähtänyt Kalajoen kaupunginvaltuuston budjettikokous väänsi lukuisten äänestysten jälkeen päätökset, jotka merkitsevät rajua kouluverkon saneerausta.
Neljä koulua lakkaa varmasti, ja mikäli Tyngälle päätetään rakentaa uusi koulu, lakkautetaan vielä kolme koulua lisää.
Selkeää jakoa kouluverkkouudistusten vastustajien ja kannattajien välille ei lopulta saatu lainkaan selville, koska äänestysmenettelyssä ei tällaista kahtiajakoa tullut.
Joka tapauksessa eroa oli vain muutama ääni, joidenkin arvioiden mukaan kolme ääntä.
Vasemmiston valtuustoryhmät asettuivat yhtenäisesti uudistusta vastaan, mutta valtapuolue keskustan ryhmä hajosi.
Lopullinen päätös syntyi keskustan ryhmäjohtajan Juhani Latukan esityksestä. Hän kannatti kouluverkkouudistusta sillä lisäyksellä, että Tyngän uudesta koulusta tehdään erillinen päätös.
Kaupunginhallituksen esityksen mukaan Tyngän uuteen kouluun liitettäisiin vuonna 2008 Käännän, Pitkäsen ja Tavastin koulut.
Valtuuston päätös merkitsee Vasankarin, Jokisuun ja Kärkisen lakkauttamista ensi vuonna. Raution ja Pöllän koulut yhdistetään viimeistään silloin, kun jomman kumman oppilasmäärä esiopetusoppilaineen alittaa 38 oppilaan rajan.
Koko kouluverkkouudistusta selkeimmin vastustavat esitykset tulivat Timo Sunilta (sd.) ja Markku Käännältä (kesk.). He esittivät, että kaupunki pitää voimassa aiemmin päätetyn 20 oppilaan rajan, jonka alittuminen on merkinnyt koulun lakkauttamista. Molempien esitykset kaatuivat äänestyksissä.
Järkevä koulukoko
ja kylien kehitys
Vilkkaassa keskustelussa nousivat vahvimmin esille uudistuksen kannattajien puheissa järkevä koulukoko laskevien oppilasmäärien oloissa sekä taloudelliset säästöt. Juha Hannulan (kesk.) mielestä koulujen pitää olla riittävän suuria yksiköitä, jotta niissä voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.
Useissa puheenvuoroissa viitattiin myös vähintään kolmiopettajaisen koulun opetuksellisiin etuihin.
Kouluverkkouudistuksen vastustajat puolestaan sanoivat päätöksen lyövän korville kylien kehittämistä, jota Kalajoellakin pyritään edistämään erinäisillä hankkeilla.
Vastustajat pitivät myös koulujen lakkauttamisista koituvia säästöjä kyseenalaisina, koska työpaikkoja ei ole tarkoitus vähentää.
"Kouluverkko ei ole rahakysymys, jos kaupungilla on varaa osoittaa varoja Meriluontokeskukseen ja hotelliin", vasemmistoliiton Anne Vierimaa sanoi.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari perusteli kouluverkkouudistusta sillä, että se turvaa alueellisesti peruskoulupalvelut kaupungin eri osissa.
"Nykyinen kouluverkko on yksi Oulun läänin tiheimmistä", hän mainitsi.
Hotellihanke sai
valtuuston tuen
Valtuusto jakaantui lähes yhtä vahvasti kannattajiin ja vastustajiin, kun päätettiin kaupungin mukanaolosta Meriluontokeskuksen ja siihen liittyvän hotellin rakennushankkeissa.
Budjetissa oleva määräraha Meriluontokeskuksen osakepääoman merkintään 994 000 eurolla kahtena tulevana vuonna ja varaus 800 000 euron sijoittamiseen tulevaan hotellihankkeeseen pidettiin voimassa.
Päätös syntyi äänin 20-15. Hankkeista Meriluontokeskus on edennyt jo niin pitkälle, että maakunnan yhteistyöryhmä on periaatteessa hyväksynyt sen rahoittamisen.
Yli 22 miljoonan euron hankkeeseen on tulossa 55 prosenttia avustusta. Sen sijaan hotellin rahoitussuunnitelmat ovat vielä auki.