Kalajoelle nousee biokaasulaitos, jos kokonaisrahoitus järjestyy. Asiaa auttaa maa- ja metsätalousministeriön myöntämä investointiavustus. Kalajoki sai avustuksen yhtenä viidestätoista hankkeesta. Pohjoisesta avustuksen sai myös Tervolaan kaavailtu laitos.
Tukea myönnettiin lähinnä isommille voimalahankkeille. Yksittäiset maatilat eivät päässeet ainakaan vielä tuen piiriin.
Kalajokivarren yhteishankkeen puuhamies Mauno Rahkola on helpottunut ministeriön tukipäätöksestä.
"Biokaasusta on puhuttu paljon. On korkea aika päästä eteenpäin", Rahkola toteaa.
Avustus ei Rahkolan mukaan kata kaikkia hankkeen kustannuksia.
"Valtion raha on vain osa kahden miljoonan euron rakentamiskuluista. Nyt pitää ryhtyä selvittämään, mistä loppurahoitus saadaan", Rahkola toteaa.
Lähialueen viljelijät mukana hankkeessa
Kalajoen biokaasulaitoksen kustannusarvio on pari miljoonaa euroa. Hankkeeseen on lähdössä mukaan 20-30 lähialueen viljelijää.
Jos loppurahoitus saadaan kasaan, rakennustyöt päästään aloittamaan ensi vuoden aikana. Tämä vuosi kuluu Mauno Rahkolan mukaan vielä tiukasta suunnittelussa.
Laitoksen on määrä tuottaa aluksi lämpöä Kalajoen kaupungin verkkoon.
"Myös sähkön ja liikennepolttoaineen tuottaminen kiinnostaa", Rahkola huomauttaa.
Sähkön suhteen ongelmana on niin sanotun syöttötariffin puuttuminen. Rahkola moittii valtakunnan poliitikkoja siitä, ettei päätöstä tariffeista ole saatu aikaan vaikka asiasta on jauhettu jo vuosikausia.
Jo parissakymmenessä Euroopan maassa maassa syöttötariffi on saatu aikaan. Rahkola ei osaa sanoa, mikä päätöksentekoa jarruttaa.
Biokaasua ainakin työajoneuvoihin
Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston biokemian laitoksen dosentti Kari Hänninen tietää kertoa, että kevään aikana annetaan uusi syöttötariffimietintö.
Hänninen toivoo, että asiaan saataisiin viimein myönteinen ratkaisu, sillä se on ehdoton edellytys biokaasulaitosten sähköntuotannon kannalta.
Ajoneuvojen polttoainetta Kalajoen laitos ei pääse heti tuottamaan, mutta myöhemmin sekin on Mauno Rahkolan mukaan mahdollista.
"Biokaasun käyttö polttoaineena etenkin paikallisissa työautoissa kiinnostaa ehdottomasti, kunhan päästään asialle", Rahkola toteaa.
Kalajoen laitos tietää myös työtä. Sekä rakentaminen että raaka-aineen kuljetus tuovat välittömiä ja välillisiä työtilaisuuksia, Rahkola korostaa.
Raaka-aineena laitos käyttää alkuvaiheessa maataloudessa syntyviä orgaanisia jätteitä, pääasiassa eläinten lantaa. Myöhemmin tarkoitus on saada prosessiin myös Kalajoen kaupungin puhdistamojätettä.
Kaasutuksen jälkituotteena syntyvä kiinteä humus on hyvää maanparannusainetta pelloille.
Biokaasulla hiilijalanjälki pienemmäksi
Jos Kalajoen laitos osoittautuu kannattavaksi, Mauno Rahkolan ryhmä on valmis tekemään toisen samanlaisen.
"Vaikea sanoa, tarvitaanko täällä enempää laitoksia, mutta suunniteltu on, että niitä voisi olla kaksi. Kannattavuus ratkaisee", Rahkola ynnäilee.
Hän muistuttaa, että biokaasun hyödyntäminen on parasta mahdollista toimintaa niin sanotun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Kalajoen laitos tullaan tilaamaan joko Saksata, Tanskasta tai kotimaasta.
Maa- ja metsätalousministeriö järjestänee seuraavan biokaasulaitosten investointiavustuskierroksen vielä tämän vuoden lopulla.