Oulu Kalat nousevat kalaportaita pitkin ohittaen Merikosken voimalaitoksen ja padon. Kalojen kulkeminen onnistuu merestä jokeen ja joesta mereen vaivalla, mutta onnistuu kuitenkin. Veneilijältä homma ei hoidu alkuunkaan yhtä hohdokkaasti. Mereltä joelle ja päinvastoin pääsee ainoastaan käyttämällä vinssiä.
Aika ajoin kanavasta tai veneportaasta ,ohi Merikosken voimalaitoksen ja padon, on keskusteltu ja vaihdettu mielipiteitä kala- ja venepiireissä.
Kaupungininsinööri Matti Räinä ei usko unelmiin; kanavalla tai veneportaalla ei hänen mielestään olisi kaupungissa käyttöä saati tarvetta.
"Mittava sulutusjärjestelmä on sen luokan investointi, mille ei riitä kysyntää. Pysyvästä järjestelmästä ei ole missään yhteydessä keskusteltu", Räinä vetää jarrukahvasta.
Yksittäisissä tapauksissa kuten tervasoudussa siis jatketaan veneen nosto- ja kantoperinnettä yli voimalaitosten ja patojen hamaan tulevaisuuteen saakka.
Kanavan ja -veneporrasunelmien sijaan Räinän mukaan kaupunki keskittyy Värtön ja Montan välisen venereitin sekä venesatamapalvelujen kehittämiseen joella, suisto- ja merialueilla.
"Paljon tärkeämpää on miettiä, miten pienvenesatamia kehitetään Oulujokivarressa", Räinä lupaa.
Aikanaan tervaveneet ohittivat Kainuuseen palatessaan vapaat Merikosken kuohut rännejä pitkin. Ouluun tulessaan koskenlaskijat vastasivat, ettei lasti kaadu tai kastu. Vieläkin voi Hupisaarilla nähdä jäänteitä vanhoista tervaveneränneistä.