Suomen suurimman ja Pohjoismaiden johtavan ruokayhtiön, HK-Scanin hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula haluaa yhdistää voimat kotimaisen ruuan puolesta. Koko ruokaketjulle jää lisää jaettavaa, jos kotimaista ruokaa syödään lisää, ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan nykyistä enemmän.
Mikko Nikula vaihtoi noin kymmenen vuotta sitten kansainväliset työt Nokian palveluksessa broilerien kasvatukseen Ruskolla Varsinais-Suomessa. Sukupolvenvaihdos Myllymäen tilalla oli sovittu isän kanssa. Kansainvälistä uraa tehnyt fyysikkopoika oli lupautunut kanankasvattajaksi. Syksyn kuumaan ruokakeskusteluun Nikula osallistuu nyt kotitilaltaan ja Suomen suurimman ja Pohjoismaiden johtavan ruokayhtiön, HK-Scanin hallituksen puheenjohtajan paikalta.
HK-Scan on lihanjalostukseen keskittynyt ruokatalo, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa. Yhtiön liikevaihto on 1,8 miljardia euroa.
Kotimaisen ruuan arvostus ja kulutus näyttävät kasvavan vain kriisien kautta. Näin kävi Ruotsissa, ja samalta kehitys tuntuu Suomessa.
Ruotsalaiset heräsivät ostamaan kotimaista lihaa lisää, kun lihan kotimaisuusaste putosi alle 50 prosenttiin ja lihatilojen lopetustahti kiihtyi. Ruotsissa tuotettu liha on nyt kaupoissa nostettu eturiviin. Se on ulkomaista lihaa huomattavasti kalliimpaa, mutta käy kaupaksi, kun koko ruokaketju puhuu asian puolesta.
Samanlainen kriisitietoisuus on Nikulan mielestä heräämässä nyt Suomessa, kun julkisuudessa puidaan maatalouden vaikeuksia kuuman kesän jälkeen. Lihan omavaraisuusaste on Suomessa vielä hyvä, mutta uhkaa pudota ennätyksellisen alas. Heikko sato nostaa kotieläintilojen ruokintakustannuksia merkittävästi ja vaikeuttaa toimintaa.
Maatalouden kannattavuutta selvittävä vuorineuvos Reijo Karhinen sanoi tällä viikolla, että ruokaketju on Suomessa tulehtunut ja toimijat omissa poteroissaan.
Nikula ei koe tilannetta tulehtuneeksi, mutta haastavaksi. Tuottajat ovat katkeria teollisuutta ja kauppaa kohtaan vaikeiden vuosien jälkeen. Osapuolien syyllistäminen ei Nikulan mielestä ole nyt tarpeellista.
Kulutuskäyttäytymisen muutoksiin reagoitava nopeasti
Tuottajien ja viljelijöiden asemaa parantaisi Nikulan mielestä parhaiten se, että jaettavaa olisi enemmän eli suomalaista ruokaa kulutettaisiin enemmän, ja siitä oltaisiin myös valmiita maksamaan. Rakennemuutostakin tarvitaan, ja se voi tarkoittaa myös kipeitä asioita, kuten tilakokojen kasvua edelleen.
Ruokaketjun pitää myös reagoida nopeammin kulutuskäyttäytymisen muutoksiin. On toimittava entistä tehokkaammin tinkimättä eläinten hyvinvoinnista.
– Kulutuskäyttäytymisen muutokset ovat nopeita. Jokin aika sitten monet ihmiset sanoivat, etteivät syö koskaan sianlihaa. Hetken päästä pulled pork- eli nyhtöpossu-hampurilaiset olivat suosikkiruokaa. Pork on muuten sika.
Eläinten hyvinvointi ja laatu maksavat
Nikulan tila on Kariniemen kotitila eli broilerit viedään viiden viikon kasvatuksen jälkeen teurastettavaksi HK-Scanin Rauman broileriyksikköön. Parhaillaan tilan broilerihalleja pestään painepesurilla ja desinfioidaan uusia kananpoikia varten. Näin tehdään Suomessa, mutta ei yleensä Keski-Euroopan tiloilla, joissa tuotanto on pääosin jatkuvaa.
Suomalainen broileri on antibioottivapaata, koska tauteja ennaltaehkäistään muun muassa pitämällä siivoustauko tuotannon välillä. Sikojen saparoita ei suomalaisissa sikaloissa katkaista, kuten Keski-Euroopassa. Sioilla pitää olla sellaisen olot, että ne eivät kärsi stressistä ja pure toistensa saparoita.
– Kuluttaja ihmettelee, miksi suomalainen liha maksaa enemmän kuin pitkän kuljetusmatkan takaa tuotu ulkomainen liha. Eläinten hyvinvointi ja sen mukana tuleva laatu maksavat. Tietoisuutta tästä on lisättävä. Keskustelussa pitäisi mennä sille tasolle, mitä antibioottivapaa tarkoittaa tuotannossa.
Esimerkiksi Nikulan tilalla kolme erää broilereja vuodessa jää kasvattamatta, kun puhtaudesta pidetään tarkasti huolta broilerierien välillä. Kaikki broilerit viedään kerralla pois hallista, jotta tilat saadaan kahden viikon aikana siivottua seuraaville kananpojille.
– Jos eläin ei voi hyvin, niin laatua ei tule. Se merkitsee esimerkiksi broileritilalla sitä, että kasvatusaikana jonkun pitää olla hälytysvalmiudessa korkeintaan puolen tunnin matkan päässä hallista häiriöiden varalta.
Suomea paremmin laatua arvostetaan Kiinassa, jonne HK-Scan on aloittanut sianlihan viennin. Suomalaisesta rypsiporsaasta valmistetut premium-tuotteet kiinnostavat ja kiinalaiset ovat myös valmiita maksamaan laadusta.
HK-Scan vaatii pitkää pinnaa
Nikula on hallituksen puheenjohtajana lihayhtiössä, jonka tulos on tappiolla. HK-Scan on myös raskaasti velkaantunut. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Baltiassa ja Puolassa toimivalla lihayhtiöllä menee heikoimmin Suomessa. Yhtiön pääomistaja on lihantuottajien LSO Osuuskunta.
HK-Scan aloitti vuosi sitten muutosohjelman, jotta kannattavuus paranisi ja yhtiö palaisi kasvu-uralle. Muutokseen kuuluu muun muassa entistä tiiviimpi yhteistyö tuottajien kanssa. Kilpailukyvyn parantamiseksi yhtiössä on parhaillaan meneillään noin 200 ihmisen vähennystä koskevat yt-neuvottelut.
– Rakennemuutos ei ole mikään yön yli juttu, vaan vaatii kokonaisuutena 3-5 vuotta, vaikka yksittäisiä tuloksia alkaa näkyä nopeammin, Nikula sanoo.
Hänen mukaansa monet palikat yhtiössä alkavat jo loksahtaa kohdalleen, mutta vaikutukset tuntuvat hitaasti. HK-Scanin tappiota Suomessa ovat kasvattaneet Rauman uuden broileritehtaan käynnistysvaikeudet, mutta nyt Raumalla on pahimmat vaikeudet jo voitettu.
Nikula korostaa, että broileritehdas on tärkeä tulevaisuuden investointi, koska broilerin kulutus kasvaa liha-alalla eniten.
HK-Scan on vaihtanut toimitusjohtajaa usein. Nykyinen Jari Latvanen on ollut tehtävässään alle kaksi vuotta. Nikula sanoo yhtiön hallituksen luottavan täysin nykyiseen johtoon, joka toteuttaa strategiaa suunnitelmien mukaisesti.