Tämä on neljäs osa juttusarjassa, jossa esitellään pohjoisen hiihtokeskusten voimahahmoja. Sarjassa ovat ilmestyneet Ruka 28. lokakuuta, Saariselkä 11. marraskuuta ja Levi 18. marraskuuta.
Ylläksen pihvikeisaria pyörittävä ravintoloitsija Tomi Sara on ottanut kasvun liepeestä kiinni: uudenvuoden aattona hän avaa keisarin kylkeen uuden kotaravintolan.
"Onhan tämä minulle iso investointi, mutta tarpeellinen. Ravintolapaikat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin vuodepaikat", Sara perustelee.
Aivan. Ylläksellä on nyt vauhti päällä joka puolella, ja tunturin kaksi hiihtokeskusta ovat kasvamassa yhteen myös asiakkaiden mielissä. Maisematie, joka itsekin on melkoinen nähtävyys, on kutistanut keskusten välimatkan kymmeneen minuuttiin. Hissiyhtiöt, Äkäslompolon puoleinen Ylläs-Ski Oy ja Ylläsjärven Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy ovat jo pitkään tehneet tiimityötä.
"Maisematiellä on tärkeä rooli tässä kehityksessä", Ylläksen matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Forsell myöntää.
Ylläs on fyysisiltä mitoiltaan etulyöntiasemassa korkeuseroineen, rinnepituuksineen ja rinteiden määrineen. Nyt sen palvelujakin pannaan samaan muottiin. Hissiyhtiöt ovat pyöräyttäneet käyntiin maan kaikkien aikojen suurimmat rinneinvestoinnit, mutta myös ruokapaikkojen ja vuodepaikkojen määrä kasvaa hurjaa vauhtia.
Lännenleveä
Aurinkokuruun
"Olemme äärettömän muutoksen keskellä", kuvailee Ylläs-Skin rinnejohtaja Tuomo Poukkanen.
Äkäslompolon puolelle on tulossa yksitoista uutta rinnettä kokonaan uuteen Aurinkokuruun. Rinteistä suurin on peräti pari sataa metriä leveä, leuhkasti Lännenleveäksi nimetty. Äkäslompolon rinneluku tuplaantuu. Vuoden kuluttua ravintolapaikkoja on puolestaan kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
"Rinteitä tulee lisää Iso-Syötteen koko kapasiteetin verran eli käytännössä rakennamme uutta hiihtokeskusta hiihtokeskuksen sisään", Poukkanen vertaa.
Lapin hiihtokeskuksilla on nyt imua, ja kilpailussa mukana pysyminen edellyttää investointeja. Ylläksellä pannaan Poukkasen mukaan oleelliset toiminnot uusiksi: Hissit modernisoituvat ja lippuporttijärjestelmä on uusinta uutta. Ylläsjärvelle tuleva Gondolihissi on luonnollisesti Suomen suurin.
Kilpailua läheisen Levin kanssa Forsell ei pidä verisenä, vaan hyvin positiivisena. "Se on toisia kannustavaakin kilpailua. Mietimme paljon koko aluetta koskevia asioita myös yhdessä. Kun ympärillä on kehitystä, jokaisella on into kehittyä entistä paremmin", Forsell arvioi.
Suurpujottelukisa
ei mahdoton juttu
Ylläksellä ollaan tyytyväisiä Levin pioneeritoimintaan maailmancupin pujottelukisojen järjestämisessä. Ja Leviltä päin on vakuuteltu, ettei siellä nyrpistellä, jos Ylläs saisi suurpujottelun kilpailun järjestettäväkseen. Se olisi yhteinen etu.
Vielä vuosikymmen sitten moisesta ei uskallettu edes haaveilla, mutta tänään Poukkanen ei pidä ajatusta ollenkaan mahdottomana.
"Siitä voi hyvinkin tulla todellisuutta. Suurin vaikeus on päästä FIS:n kalenteriin", hän toteaa. Tie megajulkisuuteen voi kulkea Eurooppa-kisojen kautta.
Vaikka Ylläksellä on kotimaistenkin asiakkaiden määrä viime vuosina lisääntynyt, paukkuja pannaan erityisesti ulkomaisten kävijämäärien kasvattamiseen. Tällä hetkellä ulkomaalaisten osuus rekisteröidyistä kokonaisyöpymisistä on reilu neljännes.
Forsell luettelee Ylläksen tärkeiksi valteiksi massiivisen tunturien luonnon, ja heti kylien kupeesta alkavan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston. "Kylät ovat alkuperäisiä lappilaiskyliä, joiden tietty rauhallisuus tuntuu viehättävän. Kansallispuisto pitää sisällään merkittäviä mahdollisuuksia."
Ylläksen toiveasiakkaita ovat aktiiviset liikkujat ja lapsiperheet, joiden viihtyvyyteen tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän. Ylläksellä on kehitelty myös ratkaisuja soveltuvaan lasketteluun sen verran tarmokkaasti, että Suomen hiihtokeskusyhdistys nimesi keväällä Ylläksen Suomen esteettömimmäksi hiihtokeskukseksi.